MOT:n toimittaja Maija Alander sai Ozempicin vartissa – reseptejä ei olisi pitänyt kirjoittaa, lääkäri sai potkut

Näytöllä lukee: reseptit ovat valmiina.

MOT:n toimittaja Maija Alander, 28, pyörittää päätään.

Tältä chattiklinikalta normaalipainoinen Alander sai lihavuuslääkereseptin kymmenessä minuutissa.

Kaksi muuta suomalaista verkkolääkäriä suoriutui tehtävästä noin vartissa. Ulkomaiselta klinikalta reseptiä ei irronnut.

MOT asioi kaikilla klinikoilla tunnistautuneena, ilman näköyhteyttä lääkäriin. Yhä useampi suomalainen käyttää chattilääkäriä.

Kaikki kolme MOT:n selvityksessä mukana ollutta kotimaista klinikkaa kirjoittivat lihavuuslääkereseptin ilman, että olivat tutkineet potilasta.

Klinikat kysyivät Alanderin painoa ja pituutta, mutta eivät varmistaneet niitä mistään.

Tällainen oli hänen reaktionsa, kun ensimmäinen klinikka kirjoitti reseptin:

Lupa- ja valvontaviraston mukaan pelkkä potilaan kertoma ei lähtökohtaisesti riitä, vaan lääkärin pitäisi joko käydä läpi potilaan Kanta-tiedot tai tutkia potilas. Jos lääkäri ei pysty arvioimaan lääkehoidon tarvetta luotettavasti, hänen tulee kieltäytyä määräämästä lääkettä.

MOT tutkii Ozempicin käyttöä, laihduttamista ja chat-lääkäreitä tuoreessa dokumentissa nimeltä Pakko saada Ozempic:

Psykiatri: Vanha syömishäiriö voi aktivoitua

MOT:n testaajaksi valikoitui toimittajamme Maija Alander hyvästä syystä.

Hän sairasti teini-ikäisenä vaikean anoreksian ja vietti sairaalassa kahdeksan kuukautta.

Syömishäiriöiden taustalla on usein laihduttaminen.

Tästä syystä riski lihavuuslääkkeiden väärinkäyttöön on suuri. Yhdysvalloissa kesällä julkaistussa tutkimuksessa joka kolmas syömishäiriöinen oli käyttänyt lihavuuden hoitoon tarkoitettuja suolistohormonilääkkeitä eli esimerkiksi Ozempicia.

– Nämä lupaavat nopeaa laihtumista helposti. Syömishäiriöiselle ne ovat kuin Graalin malja, sanoo Alander.

Lihavuuslääkkeiden väärinkäyttöön liittyvistä sairaalahoitoa vaatineista vakavista tapauksista on raportoitu ainakin Japanissa, jossa normaalipainoiset nuoret naiset ovat hankkineet lääkkeitä pimeästi. Syynä sairaalahoitoon on ollut liian nopea laihtuminen, joka vie lihasmassaa, aiheuttaa ravintoainepuutoksia ja voi pahimmillaan johtaa siihen, että kehoon kertyy ketoaineita, jolloin elimistö happamoituu.

MOT:n selvitys paljastaa, että anoreksian sairastanut voi saada lihavuuslääkkeitä hyvinkin helposti tapaamatta lääkäriä.

Syömishäiriö ei kuitenkaan ole lääkityksen virallinen vasta-aihe eli este reseptin kirjoittamiselle.

Seuraavalla videolla Maija Alander kertoo, millainen houkutus lihavuuslääke on syömishäiriöiselle:

Syömishäiriötä Helsingin yliopistossa tutkivan nuorisopsykiatrian professorin Anu Raevuoren mukaan potilas pitää tutkia ennen lihavuuslääkkeen aloitusta ja selvittää mahdollinen aiempi ja nykyinen syömishäiriö.

– Lääkkeet vähentävät nälkää eli voivat syventää anoreksiaa ja bulimiaa. Voi myös puhjeta kokonaan uusi syömishäiriö tai vuosikymmeniä vanha syömishäiriö voi aktivoitua, kertoo Raevuori.

Hälytysmerkkejä, joihin hoitavan lääkärin tulisi puuttua, ovat tavanomaista nopeampi laihtuminen sekä nälän katoaminen kokonaan.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan uusien tehokkaiden lihavuuslääkkeiden tultua markkinoille kehopositiivisuus on vähentynyt ja laihuusihanne palannut.

Kun Alander teini-ikäisenä sairastui anoreksiaan, hän halusi laihtua kaikin keinoin. Muun muassa luontaistuotteet ja ulostuslääkkeet tulivat tutuiksi.

– Pelkäsin lihomista enemmän kuin kuolemaa, hän sanoo.

Siksi anoreksiaan kuuluu myös valehtelu.

Testin jälkeen lääkäri irtisanottiin

Lihavuuslääkereseptejä kirjoittavilla chattiklinikoilla potilaan on täytettävä oirekysely, jossa tiedustellaan muun muassa painoa ja pituutta.

MOT:n testissä Maija Alander kertoi painavansa 95 kiloa. Lihavuuslääkkeeseen vaaditaan lihavuusdiagnoosi, joka tarkoittaa vähintään painoindeksiä 30. Sen Alander sai valehtelemalla painonsa.

Toimimme poikkeuksellisesti, koska halusimme selvittää, katsovatko lääkärit läpi Alanderin Kanta-tiedot ennen reseptin kirjoittamista. Niistä olisi käynyt ilmi sairastettu syömishäiriö.

Kaikki kolme suomalaista klinikkaa olivat valmiita aloittamaan lihavuuslääkityksen.

– Ihan kuin olisin mennyt pikaruokaravintolaan ja tilannut lääkkeen. Ei tarvinnut muuta kuin kertoa väärä paino, sanoo Alander.

Testin jälkeen klinikat olivat sitä mieltä, että Alanderille ei olisi pitänyt kirjoittaa reseptiä.

– Tämä ei ole hyväksyttävää. Emme kirjoita reseptiä sillä perusteella, että potilas kertoo oman painonsa ja vakuuttaa, ettei sairasta syömishäiriötä, sanoo Laihdutuslääkäri-nimisen klinikan perustaja, lääkäri Kasperi Soininen.

Hänen mukaansa paino- ja syömishäiriötiedot tarkistetaan Kannasta, jos kyseessä on alle 50-vuotias potilas. Tavanomaisia terveystietoja tarkastellaan iästä riippumatta. MOT:n yhteydenoton jälkeen Soininen kertoi tehneensä sisäisen selvityksen ja irtisanoneensa yhden lääkärin sopimuksen.

Dokportin perustaja, lääkäri Anna Sipilä sanoo, ettei klinikan potilasjärjestelmä automaattisesti hälytä potilaan aiemmasta syömishäiriöstä.

– Lääkäri on ihminen ja joutuu käymään Kanta-tekstit käsin läpi ja se vie aikaa. On tapauskohtausta, millä laajuudella niihin perehdytään, hän jatkaa.

Mediluxin perustaja, lääkäri Sami Jarulaisen mukaan lähtökohtana on, että potilaaseen luotetaan.

– Silti ohjeena on tarkistaa kaikki potilaaseen liittyvä tieto Kannasta. On vaikea sanoa, onko tässä tapauksessa toimittu näin.

Kaikki kolme suomalaista chattiklinikkaa ovat joskus kieltäytyneet kirjoittamasta lihavuuslääkkeitä.

Lihavuuslääkkeitä alkoholismin hoitoon

Läheskään kaikki syömishäiriöiset eivät ole laihoja, vaikka anorektikot usein ovatkin.

Varhaisaikuisuuteen mennessä joka kuudes nainen on sairastanut jonkin syömishäiriön.

Yleisin häiriöistä on BED eli ahmintahäiriö, joka on kytköksissä ylipainoon ja kakkostyypin diabetekseen.

Alustavien tutkimusten mukaan lihavuuslääkkeistä voi olla apua ahmintahäiriön hoidossa. Professori Raevuoren mukaan tämä voi liittyä siihen, että lääke vaimentaa jatkuvaa ruoan ajattelua eli niin sanottua ruokahälyä.

– Mitä korkeampi paino, sitä yleisempi on ahmintahäiriö. Siksi syömishäiriö ei missään nimessä saisi olla vasta-aihe lihavuuslääkkeen käytölle, hän sanoo.

Ruotsalaistutkimuksessa selvisi, että kolmasosalla lihavuuslääkkeen käyttäjistä ei ollut sen paremmin diabetesta kuin lihavuuttakaan. Se ei silti välttämättä tarkoita sitä, että he kaikki käyttäisivät lääkettä väärin.

Maija Alander toivoisi, että potilas tutkittaisiin vähintään videovastaanotolla ennen lääkkeen määräämistä:

MOT:n tietojen mukaan lihavuuslääkettä on Suomessa määrätty muun muassa alkoholismin hoitoon. Lääkärillä on oikeus määrätä lääkkeitä myös off label -käyttöön. Siksi apteekin on vaikea kyseenalaistaa reseptiä.

Myös Alander sai lääkkeet apteekista, vaikka on silminnähden normaalipainoinen.

– Olihan se hullua! Olin luullut, että sitä pitäisi erikseen perustella, hän sanoo.

Alanderin Kanta-tiedoista poistetaan sekä Ozempic-reseptit että lihavuusdiagnoosi. MOT käytti lääkettä ainoastaan kuvausrekvisiittana.

Ladataan lomaketta...