Moni aloittaa uniapnean hoidon hakemalla itse laitteen luukusta – videolta katsotaan miten hengitystiet pysyvät auki

Osalla hyvinvointi­alueista uniapnea­laitteen voi noutaa suoraan automaatista. Hengitysliiton mukaan osa potilaista jää ilman riittävää käyttö­opastusta.

11:29

Uniapneaa pidetään Suomessa jo kansantautina. Suomalaisista 850 000 arvioidaan sairastavan vähintään keskivaikeaa uniapneaa.

Hoitoonpääsyyn on ollut paikoin pitkät jonot, ja lähetteiden määrä kasvoi rajusti vuosikymmenen vaihteen alla.

Pelkästään Satakunnan hyvinvointialueella on lähes 13 000 potilasta, jotka käyttävät hengitysteitä auki pitävää CPAP-ylipainehengityslaitetta.

Digitalisaatio ja potilaan omatoimisuus ovatkin yleistyneet tehostamiskeinoina myös uniapnean tutkimisessa ja hoidossa.

Satakunnan hyvinvointialueen keuhkosairauksien ylilääkäri Eija Nieminen kertoo, kuinka ennen tutkimuksia varten tehtävään unirekisteröintiin tarvittavat anturit kiinnitettiin potilaalle poliklinikalla.

– Nyt se on tehty jo jonkin aikaa omatoimisesti. Laite haetaan sairaalan automaatista, ja opastevideoiden avulla potilas kiinnittää mittausanturit itse, Nieminen kertoo.

Satakunnassa potilas saa ajan, jolloin mittauslaite on noudettavissa automaatista ja milloin se pitää palauttaa. Yhden yön mittauksen jälkeen . rekisteröintituloksen ja potilaan oireitten perusteella arvioidaan jatkohoidon tarvetta. Osalle potilaista hoidoksi riittää painon pudostus, asentohoito tai uniapneakisko.

Jos hoitoon tarvitaan CPAP-laitetta, Satakunnassa potilas hakee laitteen hoitajalta. Osa potilaista tutustuu hoidon aloitukseen etukäteen katsomalla opastusvideon saamansa linkin kautta. Sen jälkeen hoitajan kanssa sovittaa maskin ja kerrataan laitteen käytön.

Kaikki eivät saa henkilökohtaista opastusta

Unirekisteröinnin käytännöt ovat koko maassa samankaltaisia, mutta varsinaisen laitehoidon aloituksessa on eroja. Hyvinvointialueet saavat päättää itse, miten CPAP-laitteet jaetaan.

Joillain alueilla potilas noutaa testilaitteen lisäksi myös varsinaisen CPAP-laitteen automaatista, ja käyttöönotto tapahtuu ohjeiden tai videoiden avulla.

– Emme ole Satakunnassa harkinneet aloituspakkauksen toimittamista automaatin kautta. Emme pidä sitä hyvänä vaihtoehtona, koska hoitajakontaktia ei tule.

Hengitysliitolle on tullut viime aikoina eri puolilta Suomea palautetta siitä, että osa potilaista on saanut laitteen automaatista ilman henkilökohtaista opastusta.

Hiljattain diagnoosin saaneille järjestetään ensitietopäiviä, joissa terveydenhuollon ammattilainen kertoo sairaudesta ja sen hoidosta. Hengitysliiton parin vuoden takaisen kyselyn mukaan kuitenkin vain puolet sairastavista oli saanut kutsun tilaisuuteen.

– Moni koki myös laite- ja maskiopastuksen riittämättömäksi, kertoo liiton erityisasiantuntija Satu Mustonen.

Hengitysliitto korostaa opastuksen merkitystä: se pitäisi toteuttaa potilaalle sopivalla tavalla, tarvittaessa kasvotusten.

– Ihannetapauksessa myös käyttäjän läheiset ymmärtävät, miten laitetta ja sen osia huolletaan, Mustonen lisää.

Käyttäjällä on vastuu laitteista

Potilaan vastuulla on huolehtia apuvälineistään laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti.

Satakunnassa on esimerkiksi ollut tapauksia, joissa lemmikki on purrut CPAP-laitteen maskin rikki ja asiakas on odottanut saavansa hyvinvointialueelta uuden tilalle.

Aina se ei kuitenkaan onnistu, sillä vastuu välineistä on käyttäjällä.

Vaihtomaskit ovat kalliita: yksi maski maksaa tukkukaupassa 150–200 euroa. Pääosin hyvinvointialueet suostuvat kuitenkin vaihtamaan rikkoutuneet välineet uusiin.

– Mielestämme potilasturvallisuus edellyttää toimivia laitteita, Mustonen toteaa.