Mitä ovat kongressi, senaatti ja edustajainhuone? Selitämme Yhdysvaltojen politiikan vaikeat termit

Yhdysvaltojen politiikassa on tapahtunut tällä viikolla suuria, kun demokraatit ottivat suuren voiton Donald Trumpin puolueesta republikaaneista. Näin demokraateista tulee suurin puolue Yhdysvaltojen kongressissa.

Tässä jutussa selitämme, mikä on Yhdysvaltojen kongressi ja mitä toimielimiä sen sisältä löytyy.

Kongressi = edustajainhuone + senaatti

Kongressi on Yhdysvaltain parlamentti. Toisin kuin Suomen eduskunta, se jakautuu kahteen kamariin: edustajainhuoneeseen ja senaattiin.

Kuka tahansa kongressin jäsen voi tuoda käsittelyyn lakialoitteen. Ne käsitellään ensin asiaa koskevassa valiokunnassa. Jos valiokunta hyväksyy aloitteen, se etenee kamarien käsittelyyn. Lakialoite on hyväksyttävä molemmissa kamareissa samansisältöisenä. Useimmiten hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö.

Edustajainhuone päättää rahasta

Edustajainhuoneessa on 435 jäsentä. Kaikki Yhdysvaltain osavaltiot saavat edustajainhuoneeseen jäseniä asukasmääränsä perusteella. Edustajainhuoneen vaalit käydään kahden vuoden välein, eli edustajan toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausien määrää ei ole rajoitettu.

Yhdysvaltain perustuslaissa kongressille on annettu suuri valta talousasioissa, kuten budjetin laatimisessa. Budjettilakien laatiminen käynnistyy edustajainhuoneesta.

Senaatti päättää nimityksistä

Senaattiin kuuluu jokaisesta Yhdysvaltain 50 osavaltiosta kaksi edustajaa, eli yhteensä sata. Heidän toimikautensa on kuusi vuotta. Yksi kolmasosa paikoista vaihtuu kahden vuoden välein.

Senaatin tärkeimpiin valtaoikeuksiin kuuluu presidentin ehdottamien virkanimitysten sekä hänen neuvottelemiensa kansainvälisten sopimusten hyväksyminen.

Demokraattivaltainen senatti voi siis estää Trumpin haluamat virkanimitykset ja sopimukset.

Senaatin jälkeen pallo siirtyy presidentille

Kun kongressi (eli edustajainhuone ja senaatti) on hyväksynyt lain, se menee presidentin hyväksyttäväksi. Jos presidentti ei allekirjoita lakia 10 päivän kuluessa kongressin ollessa istuntokaudella, laki astuu voimaan ilman allekirjoitustakin.

Presidentti voi myös käyttää veto-oikeuttaan ja hylätä lain. Tällöin kongressi voi saada lain voimaan, jos kongressin molemmat kamarit hyväksyvät sen kahden kolmasosan enemmistöllä.

Kun kongressin molempien kamarien enemmistö siirtyy republikaaneilta demokraateille, presidentti Donald Trump ei saa itse toivomiaan lakeja läpi ilman vastapuoleen hyväksyntää.

Kongressi voi vaikuttaa ulkopolitiikkaan ja laittaa presidentin ahtaalle

Presidentillä on suuri valta ulkopolitiikassa, mutta kongressikaan ei ole hampaaton.

Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen kuvasi Ylen aamussa, miten edustajainhuone voi vaikuttaa ulkopolitiikkaan:

– Edustajainhuoneen tärkein tehtävä on se, että se päättää budjetista ja sen takia sillä on niin valtava vaikutus välillisesti esimerkiksi ulkopolitiikkaan. Jos kongressi päättää, että ei myönnetä vaikka rahoitusta Iranin sotaan, niin sillä on sitten merkittäviä seuraamuksia.

Kongressin valtaan kuuluu myös päättää, ryhtyykö maa sotaan. Aiempi republikaanivetoinen kongressi ei käyttänyt tätä oikeuttaan, vaan hyväksyi Trumpin päätökset sellaisenaan.

Edustajainhuone voi enemmistöpäätöksellä aloittaa presidentin toimien tutkimisen, jos se alkaa epäillä virkarikosta.

– Virkarikossyytökset laitetaan liikkeelle edustajainhuoneessa. Jos ne menevät läpi, niin silloin silloin senaatti käy sen varsinaisen oikeudenkäynnin, kertoo Heiskanen.

Trumpin edellisellä kaudella edustajainhuoneeseen saatin enemmistö kahteenkin virkarikossyytteeseen, mutta republikaanien hallitsema senaatti hylkäsi syytteet molemmilla kerroilla.

Trumpilla on valtaa, vaikka demokraatit ottivat kongressin

Presidentti Trump on käyttänyt johtamisessaan paljon presidentin asetuksia. Näin hän voi tehdä jatkossakin.

Asetuksilla voidaan ohjata liittovaltion virastojen toimintaa ja toteuttaa esimerkiksi maahanmuuttoon liittyviä toimia, jotka eivät vaadi uutta lainsäädäntöä tai suoraa budjettirahoitusta kongressilta.

Asetukset eivät kuitenkaan ole pysyviä määräyksiä. Trumpin jälkeen tuleva presidentti voi kumota hänen antamansa asetukset tai muuttaa niitä omalla asetuksellaan. Lisäksi kongressi voi ohittaa asetuksen säätämällä uuden lain.

Trumpin valta säilyy ulkopolitiikassa. Hän johtaa diplomatiaa ja neuvottelee ulkovaltojen kanssa. Asevoimien ylipäällikkönä hän voi määrätä lyhytaikaisia sotilasoperaatioita tai lähettää joukkoja haluamiinsa tehtäviin maailmalle. Hän myös tekee päätökset kauppapolitiikasta ja esimerkiksi tullien asettamisesta.