Ministeri Rantanen lupasi ryhtyä toimiin, kun ”salamoskeija” Helsingissä paljastui – kysyimme, miten asia etenee

Ministerin mukaan viranomaisella on oltava keinot puuttua ulkomaiseen rahoitukseen, jos siihen liittyy peiteltyjä vallankäyttöä.

12:34

Suomi on kiristänyt maahan tulevan ”vahingollisen ulkomaalaisen rahoituksen” torjuntaa, kertoo sisäministeri Mari Rantanen.

Yle kertoi aiemmin perjantaina, miten kaksi Suomessa toimivaa islamilaista säätiötä ovat joutuneet vaikeuksiin pankkien ja viranomaisten kanssa.

Pankit olivat kieltäytyneet käsittelemästä säätiöiden maksuliikennettä, ja niiden tilejä oli suljettu.

Suojelupoliisi puolestaan esti säätiöiden varakkaan saudirahoittajan maahantulon, koska epäili tämän voivan vaarantaa valtion turvallisuutta.

Kyseessä ovat Suomen islamkeskus -säätiö ja Pohjoismaiden säätiö. Muun muassa pankkiongelmista johtuen niiden johtohahmo Aladin Maher on kuljettanut vähintään satoja tuhansia euroja käteistä EU-rajojen yli. Rahaa on tullut muun muassa Saudi-Arabiasta.

Rahan tuominen on laillista, kunhan suurista summista ilmoittaa Tullille. Maher on toiminut niin.

Ylen tietojen mukaan Maheria tai säätiöitä ei epäillä mistään rikoksista.

Malmin tapaus nosti saudirahan esiin

Pohjoismaiden säätiö oli viimeksi julkisuudessa vuonna 2023. Säätiöllä oli päiväkotikäyttöön tarkoitettu tila Helsingin Malmilla. Ilta-Sanomat uutisoi, että tiloissa oli kuitenkin pyöritetty moskeijaa, joka sai rahoitusta Saudi-Arabiasta.

Helsinki määräsi ”salamoskeijaksi” julkisuudessa ristityn tilan käyttökieltoon sakon uhalla muun muassa siksi, että se aiheutti meluhaittaa.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) totesi tuolloin Ilta-Sanomille, että ”lainsäädäntöä pitäisi katsoa siten, että voitaisiin estää tällainen ulkomailta saatava vahingollinen rahoitus”.

Yle kysyi ministeriltä, miten asia on edennyt. Hän vastasi sähköpostitse.

Rantasen mukaan vahingollisen rahoituksen estämistä on tehostettu.

– Laillista kansainvälistä toimintaa ei rinnasteta rikollisuuteen, mutta silloin, kun ulkomaiseen rahoitukseen liittyy peiteltyjä määräysvaltasuhteita, haitallista valtiollista vaikuttamista tai varojen todellinen käyttötarkoitus poikkeaa ilmoitetusta, viranomaisilla on oltava työkalut puuttua asiaan, Rantanen kirjoittaa.

Sisäministeriö on julkaissut toimintasuunnitelman, joka koskee rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä.

– Suunnitelma muodostaa lähtökohdan sille, miten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden, kuten yhdistysten, säätiöiden ja uskonnollisten yhteisöjen, rahoitukseen liittyviä riskejä hallitaan ja seurataan Suomessa.

Terroristisen rikoksen ja terrorismin rahoittamista koskevaa lainsäädäntöä on tiukennettu kesäkuussa. Uudistuksessa tehtiin muutoksia 21 lakiin.

– Uudistuksella täsmennettiin sääntelyä ja laajennettiin rangaistavuutta, Rantanen kertoo.

Taustalla EU-lainsäädännön tiukentuminen

Lainsäädännön muutostarpeet oli tunnistettu jo ennen Malmin kiistaa. Suomen viimeaikaiset lakiuudistukset johtuvat ennen kaikkea EU:n tiukentuneesta lainsäädännöstä.

EU on antanut useita jäsenmaita sitovia direktiivejä 2000-luvulla.

EU-lainsäädäntöön saattaa ollut tulossa vielä lisää tiukennuksia. Euroopan parlamentti äänesti äskettäin uusien vaatimusten puolesta, ministeri huomauttaa.

– Euroopan parlamentti vaatii muun muassa EU-rahoituksen tiukempaa valvontaa ja rahoitusketjujen täyttä läpinäkyvyyttä.

– Työtä on jatkettava ulkomaisen vahingollisen rahoituksen torjumiseksi myös lainsäädännön keinoin. Ensin Suomessa on kuitenkin tunnustettava ja tunnistettava islamin poliittinen, yhteiskuntaan laajasti vaikuttava merkitys ja potentiaalinen riski, Rantanen kirjoittaa.

Ladataan lomaketta...