Miljoonahankkeesta paljastui epäselvyyksiä Rautalammilla – päättäjät saivat väärää tietoa

Pohjoissavolainen Rautalammin kunta havahtui keväällä runsaaseen rahanmenoon. Kunnan teollisuusalueen rakentamiseen kului viime vuonna rahaa lähes 850 000 euroa enemmän kuin talousarvioon oli varattu.

Hanke maksoi runsaat 1,6 miljoonaa euroa. Kunta saa siihen isot EU-tuet, 950 000 euroa. Kunnan oma osuus on lähes 660 000 euroa.

Äkkiseltään luettuna summat kuulostavat sekavilta. Kunnanvaltuusto päätti teettää asiasta riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin, koska ei saanut budjetin ylitykseen selvää vastausta.

Rautalammin kunnanhallituksen puheenjohtaja Joni-Matti Kuikka (kesk.) kommentoi videolla Toholahden hanketta:

Tilintarkastusyhteisö Talvea selvitti laajennetussa tilintarkastuksessa, mitä teollisuusalueen hankkeesta oli päätetty, miten kuluja oli seurattu ja mitä niistä oli kerrottu päättäjille. Selvitys koski koko hanketta vuosina 2023–2026.

Vaikka talousarvio on ylittynyt, kyse ei ole siitä, että kunnassa olisi hassattu satoja tuhansia euroja taivaan tuuliin. Sen sijaan asioita on tehty väärällä tavalla.

Kyse on hankkeen erikoisesta budjetointitavasta, joka vaikeuttaa kulujen seurantaa.

Selvityksen mukaan investoinnin päätöksenteko ei ole edennyt kuntalain, kunnan sisäisten ohjeiden ja toimivaltamääräysten mukaisesti.

Tapaus herättää kysymyksen siitä, onko pienissä kunnissa riittävästi oikeudellista ja taloudellista osaamista.

Yle pyysi asiasta kommentteja asiasta Rautalammin tekniseltä johtajalta Ari Lindgreniltä ja kunnanjohtaja Anu Sepposelta. He ilmoittivat kommentoivansa asiaa vasta sen jälkeen, kun kunnanvaltuusto on käsitellyt asian.

Hanke budjetoitiin väärällä tavalla

Hanke on budjetoitu nettona. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta on varannut talousarviossaan hankkeeseen vain kunnan oman rahoitusosuuden. Avustukset on laskettu mukaan etukäteen, vaikka ne maksetaan jälkeenpäin.

Tämä johtaa siihen, että hankkeen määräraha ei riitä, kun laskuja on maksettava pitkin vuotta.

Näytimme raporttia Itä-Suomen yliopiston hallinto-oikeuden yliopistonlehtori Jarkko Pesulle. Hän on yksi yliopiston kuntajohdon oikeudellisen kehittämiskoulutuksen opettajista. Yliopisto on aloittanut koulutuksen, koska kaikissa kunnissa ei ole oikeudellista osaamista.

Pesun mukaan hankkeen budjetointi nettona on alkeellinen virhe.

Nettobudjetoinnista päätettävä erikseen

Kunnanvaltuusto voi kuntalain mukaan päättää, käytetäänkö netto- vai bruttobudjetointia. Valtuuston pitäisi kuitenkin päättää nettobudjetoinnista erikseen, jos sitä halutaan käyttää. Rautalammilla tällaista päätöstä ei ole tehty.

– Silloin, kun budjetointi on valtuuston päätöksen vastainen, se on myös kuntalain vastainen, Pesu sanoo.

Bruttobudjetoinnissa ovat mukana kaikki tulot ja menot. Tätä budjetointitapaa käytetään, koska se helpottaa kustannusten seurantaa.

Nettobudjetoinnin seurauksena teollisuusalueen määräraha ylittyi viime vuonna 850 000 eurolla. Kunta varasi talousarvioon 210 000 euroa, mutta toteutuneet kulut olivat yli miljoona euroa.

Kunnan toimielimet ovat päättäneet urakoista, vaikka niille ei ole ollut olemassa valtuuston myöntämää määrärahaa.

– Se on aika iso virhe. Käytännössä on kävelty valtuuston yli, koska valtuusto päättää määrärahoista, Pesu arvioi.

Virhe on toistunut myös tänä vuonna. Tämän vuoden talousarvioylitys on 224 000 euroa.

Kunta kertoi kesällä kaiken sujuneen asiallisesti

Rautalammilla on käyty talousarvioylityksestä vilkasta keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa.

Kunta päätti teettää talousarvioylityksestä ulkopuolisen selvityksen kesäkuussa. Samoihin aikoihin kunta julkaisi väitteisiin vastineen verkkosivuillaan.

Sen mukaan hankkeen todelliset kokonaiskustannukset on käsitelty ja tuotu päätöksentekoon virallisten hallintoprosessien mukaisesti, eikä investointeja ole toteutettu ilman asianmukaisia hallinnollisia päätöksiä tai toimivaltuuksia.

Talvean raportissa todetaan kuitenkin muun muassa toimivaltuuksien ylityksiä.

Koko hankkeen ohjaus ja valvonta puutteellista

Talvean raportin mukaan määrärahan ylityksessä ei ole kyse yksittäisestä virheestä, vaan koko hankkeen talousohjauksen, seurannan ja valvonnan puutteista.

Investoinnin toteuttamisen ja valvonnan vastuu on ollut teknisellä lautakunnalla. Se kuitenkin sai selvityksen mukaan tekniseltä johtajalta väärää tietoa.

Lautakunta hyväksyi teknisen toimen vuoden 2025 tilinpäätöksen maaliskuussa. Teollisuusalueen kuluiksi kirjattiin 188 000 euroa. Kuukautta myöhemmin kunnanhallitus käsitteli oikeat luvut. Todelliset kulut olivat yli miljoona euroa.

Asian valmistelu ja esittely tekniselle lautakunnalle on ollut kunnan teknisen johtajan tehtävä. Hänen olisi myös pitänyt raportoida määrärahojen riittävyydestä lautakunnalle.

Talvean raportissa todetaan, että kiireellinen ja suuri talousarviomuutos olisi pitänyt tuoda erikseen valtuuston käsiteltäväksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut vuoden 2025 aikana.

Pesun mukaan kyse on isosta virheestä, koska viranhaltija toimii virkavastuulla.

– Ylemmillä ja päättävillä tahoilla pitää olla oikeat tiedot taloudenhoidosta. Pohtisin, pitäisikö tätä viedä virkavastuuasiana eteenpäin poliisitutkintaan.

Näytämme videolla hankkeen koon ja tukirahojen osuuden:

Toimivallan ylityksiä ja hankintalain ongelmia

Hankkeeseen liittyvä päätöksenteko on ollut sekavaa. Kunta kilpailutti teollisuusalueen tonttien rakentamisen, ja voiton vei runsaan 700 000 euron tarjous. Tekninen johtaja esitti sitä teknisen lautakunnan hyväksyttäväksi.

Ongelmana on, että lautakunnan päätösvalta loppuu 300 000 euroon.

Lautakunta hyväksyi esityksen ja ylitti päätösvaltansa. Hieman myöhemmin kunnanhallitus käsitteli asian uudelleen, jolloin asiasta tehtiin kaksi erillistä päätöstä.

Kunnanhallitus kuitenkin pienensi urakkaa. Talvean raportin mukaan urakkasopimus tehtiin 500 000 euron kattohinnalla. Sitä siis pienennettiin kilpailutuksen jälkeen runsaalla 200 000 eurolla.

Talvean mukaan urakan merkittävä pienentäminen ilman uutta kilpailutusta on hankintalain kannalta ongelmallista.

Jarkko Pesu arvioi urakan pienentämistä Talvean raportin pohjalta. Hän sanoo asian suoremmin.

– Oikeuskäytännön vakiintunut ratkaisulinja on, että toiminta on hankintalain vastaista, jos sopimusta muokataan olennaisesti erilaiseksi kuin mitä on kilpailutettu, Pesu sanoo.

Hänen mukaansa EU-tuomioistuimen ratkaisukäytäntö osoittaa, että hankintalain rikkominen voi johtaa EU-tuen takaisinperintään.

Kuntaliiton mukaan Talvean arvio hankinnan ongelmallisuudesta näyttää raportin tietojen perusteella oikean muotoiselta muun muassa, koska päätöksestä on ollut mahdollista valittaa. Voittaneen tarjouksen arvo on laskennallinen, ja todellinen arvo voi olla jotain muuta.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Joni-Matti Kuikka (kesk.) kertoo videolla, että kunnanhallituksella oli käsitys, että urakan pienentäminen oli laillista:

Kuikan mukaan Talvean laatima raportti osoittaa, että tapahtumien kulkua pitää selventää valtuutetuille tilanteen hahmottamiseksi.

– Raportti on hyvä. Virheitä on tullut paljon. Onko ollut osaamattomuutta ja tiedon puutetta?

Voivatko luottamushenkilöt luottaa siihen, että he saavat kunnan viranhaltijoilta oikeaa tietoa?

– Viranhaltijan pitäisi valmistella asiat niin, että voimme päättää niistä. Jokaisella on silti velvollisuus perehtyä asioihin ja ottaa niistä selvää. Luottamushenkilöt eivät kuitenkaan osaa tai voi toimia tilintarkastajina, Kuikka sanoo.

Kunnalle useita suosituksia

Talvea kehottaa Rautalammin kuntaa määrittämään investointien määrärahat bruttoperusteisiksi niin, että avustukset käsitellään erillisinä rahoituserinä.

Monivuotisissa investoinneissa Talvea suosittelee kokonaiskustannusten seurantaa koko hankkeen ajan eikä pelkästään tilikausikohtaisesti.

Talvean raportin mukaan kunnan pitäisi myös raportoida päättäjille säännöllisesti, paljonko rahaa on käytetty ja miten kulut poikkeavat budjetista.

Lisäksi päätöksistä pitäisi käydä ilmi toimivallan peruste, määrärahojen riittävyys ja hankintalain periaatteiden noudattaminen.

Teollisuusalueen rakentamista koskeva selvitys oli Rautalammin kunnanvaltuuston kokouksen esityslistalla tiistaina 27. lokakuuta. Valtuusto palautti asian valmisteluun, koska esityksestä puuttui päätösesitys. Ilman sitä valtuusto ei voi käsitellä asiaa.

Kunnanjohtaja Anu Sepponen ja Tekninen johtaja Ari Lindgren kertoivat Ylelle, että he kommentoivat asiaa sitten, kun kunnanvaltuusto on käsitellyt asian.