Europarlamentaarikko Mika Aaltola ei usko, että Britannia palaa unionin täysjäseneksi. EU:n olisi hänen mukaansa aika räätälöidä uudenlaisia kumppanuussopimuksia.
20:37
LONTOO Britannian mahdollinen paluu Euroopan unioniin on maassa päivän pääpuheenaihe. Lontoossa vieraillut EU:n ja Britannian parlamentaarisen kumppanuuskokouksen (PPA) varapuheenjohtaja Mika Aaltola (kok.) toppuuttelee odotuksia.
– Britannia on hyvin omanarvontuntoinen maa. Se kokee olevansa samalla tasolla EU:n kanssa. Se ei halua käydä jäsenyysprosessia lävitse, Aaltola arvioi.
Britannia erosi EU:sta vuoden 2016 riitaisan ja tasaväkisen brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Työväenpuolueeseen kuuluva pääministeri Andy Burnham on kutsunut eroa isoksi virheeksi ja luvannut keskustelua jopa uudesta kansanäänestyksestä. Sitä voidaan käytännössä pohtia vasta ensi vaalien jälkeen.
Mielipidetiedustelujen mukaan 52 prosenttia briteistä äänestäisi EU:hun liittymisen puolesta, jos kansanäänestys järjestettäisiin nyt.
Kun pintaa raaputtaa, erimielisyydet nousevat esiin. Jos Britannian pitäisi liittyä euroon ja luopua brexitiä edeltäneen ajan jäsenmaksualennuksesta, vain kolmannes kannattaisi liittymistä.
EU ja Britannia lähentyvät jo
Britannia ja EU lämmittelevät jo suhdettaan. Niiden on määrä solmia merkittävä sopimus perjantain huippukokouksessa Brysselissä.
Burnham on luvannut allekirjoittaa sopimuksen nuorison vapaasta liikkuvuudesta, ruoan ja maataloustuotteiden rajatarkastuksista sekä päästökaupasta.
Vapaa liikkuvuus mahdollistaisi 18 - 30 -vuotiaille EU:n ja Britannian nuorille tilapäisen asumisen, työskentelyn ja koulutuksen toistensa alueilla. Kiistaa on ollut kiintiömääristä. EU vaatii Britanniaa myös alentamaan yliopistojen lukukausimaksuja EU-kansalaisille.
Aaltola pitää näitä kiistoja lillukanvarsina, joihin keskitytään, kun suuri visio yhteisestä tulevaisuudesta puuttuu.
Venäjä muutti laskelmat
Aaltola näkee, että brexit-päätös perustui maailmaan, jota ei enää ole. Sen jälkeen on tullut korona, Trumpin toinen presidenttikausi ja Venäjän hyökkäyssota. Globalisaation sijaan nousussa on protektionismi.
Hänen mukaansa maailmanpolitiikan kylmeneminen ja erityisesti Venäjä selittävät nykyistä lähenemishalua paremmin kuin brexitin aiheuttamat taloushuolet ja paperisota.
Hänen mukaansa Britannia laskelmoi brexitin väärin. Maa kuvitteli korvaavansa suhteensa kankeaan EU:hun lähenemällä Yhdysvaltoja ja Euroopan ulkopuolista maailmaa.
– Yhtäkkiä nämä asiat romahtivat heiltä alta pois, Aaltola sanoo.
Kumppanuus viehättää myös EU:ta. Aaltolan mukaan Euroopan parlamentti vaikuttaa Britannian suhteen melko yhtenäiseltä, ja unioni pitää maata tasaväkisempänä kumppanina kuin monia itäisiä jäsenehdokkaita.
EU ja Britannia ovat samaa mieltä Ukrainasta, energiakysymyksistä ja tekoälystä. Keskusteluyhteys toimii toisin kuin Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa, jotka puhuvat usein EU:n pään ohi.
– Silloin kiireessä tehtiin vähän huono sopimus kummankin osapuolen kannalta, ja sitten jäi haavoja ja traumoja. Niistä on osittain päästy eroon, mutta kyllähän ne kummittelee Ranskassa, Espanjassa ja Irlannissa, Aaltola miettii brexitiä.
Espanjassa brexit koetteli Gibraltarin asemaa ja matkailutaloutta. Ranskan ja Britannian välit kiristyivät erityisesti Englannin kanaalin yli saapuvien turvapaikanhakijoiden ja kalastuskiistojen takia. Irlannissa kitkaa aiheutti brexitin uhka Pohjois-Irlannin rauhalle ja kauppa.
Suomi on superjäsenyyden esimerkki
Aaltolan mukaan EU:n pitäisi luopua ajattelusta, että täysjäsenyys on unionille ainoa pakkopaitamainen vaihtoehto. Hän nostaa Suomen esimerkiksi ”superjäsenyydestä”, jossa maa kuuluu sekä Schengen-alueeseen että euroon.
– EU:n pitäisi räätälöidä paketteja ja sopimuskokonaisuuksia, jotka eivät ole sama kuin täysjäsenyys, hän sanoo. Uudenlaisia jäsenyys- ja kumppanuussopimuksia motivoivat erityisesti turvallisuustarpeet.
Britannian suhteen tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi jäsenyyttä mahdollisessa tulevassa puolustusunionissa, mutta ei EU:n täysjäsenyyttä.
– Tarvitsemme heidän puolustusteollisuuttaan. Vastalahjaksi voimme antaa heille siivun yhteismarkkinaa. Eli vähitellen syntyy tällainen uudenlainen diili, Aaltola sanoo.
Britannian lisäksi EU:n pitäisi hänen mukaansa räätälöidä kumppanuuksia myös Norjan, Islannin ja Kanadan kanssa. Joustavia ratkaisuja vaatii myös Ukraina-suhde.
Source: Yle · Kirsi Crowley
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira