Mielenterveys | Tällainen on uusi oikeuspsykiatrinen sairaala, jota ei saa edes kuvata

Kaikkein huonoimmassa kunnossa olevat psykoottiset potilaat pääsevät kohta sairaalasta hengittämään hetkeksi raitista ilmaa.

Eivätkä siis vain rajatuksi ajaksi käväisemään postimerkin kokoisella sisäpihalla, vaan ulkoilemaan. Jopa he, jotka ovat ympäri vuorokauden valvottuna turvahuoneessa.

Maanantaina aukeaa uusi Ohkolan sairaala vanhan naapuriin Mäntsälässä. Se on tästä lähtien siis Uudellamaalla se psykiatrinen sairaala, johon lähetetään vastoin tahtoaan suljetuille osastoille ne potilaat, joiden arvioidaan olevan vaaraksi itselleen tai muille.

Ohkola hoitaa myös oikeuden määräämät mielentilatutkimukset, sen vastuulla on tässä mielessä liki puolet Suomen väestöstä.

Sisällä ei saa kuvata lainkaan turvallisuussyistä, kaikki kuvat ovat Husin medialle ottamia. Potilaiden muutettua uusiin tiloihin niihin ei enää ole ulkopuolisilla pääsyä lainkaan.

Sanojen pitää siis riittää. Ja se on sääli, sillä sisällä pienistä yksityiskohdista näkee poikkeuksellisen suurta inhimillisyyttä ja järkeä.

Ohkolan 1960-luvulla rakennettuun vanhaan sairaalaan on ahdettu väliaikaisesti 120 potilasta. Nyt vajaa puolet muuttaa uusiin tiloihin, joten kaikki saavat enemmän tilaa olla.

Tällä on väliä, koska tällaisessa psykiatrisessa sairaalassa voidaan olla hoidossa vuosia.

”Vaikka ihminen olisi miten hankalassa tilanteessa, niin tavoite on kuntoutuminen. Se, että eräänä päivänä hän on valmis lähtemään sairaalasta”, sanoo ylilääkäri Joni Liskola.

”Me yritämme vahvistaa sitä hyvää, mikä ihmisellä on. Jokainen meistä on muutakin kuin sairautensa”, sanoo ylihoitaja Marja Ulkuniemi.

Se hyvä voi tarkoittaa vaikka kykyä opiskella tai tehdä työskennellä tai liikkua tai nauttia musiikista. Tai yhteyttä läheisiin tai luontoon. Ohkolan palkkalistoilla on paljon esimerkiksi toimintaterapeutteja. Kaikenlaista toimintaa ryhmässä ja yksin on runsaasti tarjolla, jos ihmisen vointi antaa siihen mahdollisuuden.

Tällainen tapa ajatella on valtavirtaa psykiatrisessa hoidossa. Mutta uudessa Ohkolassa on mietitty erityisen tarkkaan, miten tilat voisivat kuntouttaa, vaikka niiden on samalla pakko olla turvallisia.

Eikä pelkästään mietitty. Henkilökunta ja kokemusasiantuntijat pääsivät myös testaamaan tulevia tiloja sekä virtuaalisesti että vanerisen mallin avulla.

Uusi sairaala on jaettu osastoihin, joista kukin vetää 18–19 potilasta. Kaikilla osastoilla on yhteinen iso ruokailutila, sauna, kodinhoitohuone ja rauhoittumishuone sekä jokaiselle potilaalle oma huone.

Sekä osastojen sisällä että muualla sairaalassa on lisäksi tiloja omaisten ja ammattilaisten tapaamiseen, samoin erityistiloja kuntoutukseen, kuten pieni keittiö.

Paremmassa kunnossa olevat potilaat pääsevät kulkemaan laajemmalla alueella, mutta tilat joustavat, kun tämä ei käy. Osaston voi tarvittaessa pilkkoa vielä pienempiin yksiköihin, vaikka neljän hengen soluun niin, että jokaisella solullakin on yhä yhteisiä oleskelutiloja.

Monessa pienessä yksityiskohdassa tällaisessa sairaalassa on pakko miettiä, ettei itsensä tai toisen satuttaminen ole mahdollista. Tämä näkyy vaikka pyyhekoukuissa, kylpyhuoneen hanoissa, huonekaluissa tai pihalle istutettujen kasvien lajeissa, jos tietää, mitä katsoa.

Osastoilla on potilaille pieniä omia keittiöitä, joissa on esimerkiksi jokaiselle lukittava kaappi kahville ja herkuille. Kuva: Aki Rask / Hus

Leveä käytävä osastolla, ovien takana on potilaiden omia huoneita. Kuva: Aki Rask / Hus

Psykiatrisella osastolla oleva sauna on poikkeuksellinen Suomessa. Silläkin on suuri merkitys kuntoutumisen kannalta, mutta löylyihin pääsee toki vain se, jonka vointi sallii saunomisen. Kuva: Aki Rask / Hus

Jos ei tiedä, kalusteet ja tilat näyttävät tavallisilta ja suorastaan rauhoittavilta. Taiteessa seinillä kuvataan suomalaista luontoa niin kuin mäntymetsää.

Vaikka henkilökunnan täytyy pystyä valvomaan kaikkea, potilaita on kuultu esimerkiksi siinä, että he toivovat edes hitusen yksityisyyttä.

Esimerkiksi kahvihuoneissa on jokaisella oma lukittava kaappi herkuille. Pihalta tai toisista huoneista ei näe kenenkään omaan huoneeseen sisään. Rauhoittumishuoneessa on ikkunan lisäksi päivänvaloa ja vuorokausirytmiä jäljittelevä valo ja mahdollisuus kuunnella musiikkia.

Osastoilla on pieni oma piha, jolla monet potilaat saavat liikkua vapaasti koska haluavat. Sen lisäksi ohjattuna voidaan mennä suurelle pihalle, jossa on sekä puutarha että urheilukenttä ja potilaiden toivomuksesta esimerkiksi puutarhakeinu ja shakkilauta.

Kaikkein tiukimmin valvotuissa turvahuoneissakin on mietitty, miten myös todella huonosti voiva potilas voisi olla yhteydessä muihin ihmisiin. Niissäkin pääsee ulos, pienelle hyvin tiukasti suojatulle terassille. On tekniikaa etäyhteyksiin, jotta esimerkiksi perheen kanssa voi puhua turvallisesti.

Ohkolan uusi sairaala on pieni osa paljon laajempaa uudistusta.

Hus ja Helsingin kaupunki rakennuttavat parhaillaan Helsinkiin valtavaa Laakson sairaalaa, johon tulevaisuudessa keskittyvät koko Uudenmaan psykiatriset osastot. Ensimmäiset niistä muuttavat uusiin tiloihin toukokuussa, viimeiset 30-luvun alussa.

Osana mullistusta Kellokosken psykiatrinen sairaala Tuusulassa on jo lakkautettu ja Hesperian sairaalan tilat Helsingissä tyhjenevät vähitellen.

Alun perin oikeuspsykiatriaakin oltiin mietitty Laaksoon Helsinkiin, mutta se päätettiin sittenkin sijoittaa Mäntsälään samaan pihapiiriin kuin vanha Ohkolan sairaala.

Ohkolan uusista tiloista on vastannut sama allianssi kuin Laakson sairaalasta.

Sairaalassa on huoneita, joissa potilaat voivat tavata esimerkiksi läheisiään ja viettää aikaa. Kuva: Aki Rask / Hus

Osastolla seinillä on valokuvataiteilija Sanna Kanniston rauhoittavia kuvia Suomen luonnosta. Kuva: Aki Rask / Hus