Ranskan kadut roihusivat jälleen. Laajat mielenosoitukset, väkivaltaisiksi yltyvät yhteenotot ja siitä seuranneet Pariisin ulkonaliikkumiskiellot kertovat yhteiskunnallisesta kriisistä. Kansalaiset vaativat kohtuullisia elinkustannuksia ja toimivia julkisia palveluita. Samalla mielenosoitusten väkivaltaisuus lisääntyy, ja mukana on myös äärivasemmistolaisia aktivistiryhmiä, jotka hyödyntävät tilannetta oman edun ajamiseen.

Vuoden 2018 keltaliiviliikkeen tavoin nykyinen kuohunta heijastaa kansalaisten tyytymättömyyttä vallanpitäjiin. Aggressiivinen omien oikeuksien puolustaminen on ollut tapa jo Ranskan vallankumouksen ajoilta. Poikkeuksellista mellakoista tekee alaikäisten entistä aktiivisempi osallistuminen. Aiheellisena alkanut mielenosoitus yltyi valtavaksi mellakaksi, johon osallistui jopa puoli miljoonaa ranskalaista. Silti väkivaltaisiksi yltävät teot ja vandalismi eivät ratkaise ongelmia. Päättäjien on kuunneltava kansalaisten huolia, mutta myös turvattava järjestys. Demokratia ei saa tarkoittaa sitä, että yhteiskunta ajautuu kaaokseen ennen kuin ketään kuunnellaan.

  • Luna Nardone
  • entinen pariisilainen, Helsinki

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Source: Helsingin Sanomat

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira