Metsäjäniksistä vähemmän havaintoja kuin kertaakaan yli 30 vuoteen – Luonnonvarakeskuksella ei ole selitystä asiaan

Luonnonvara­keskuksen mukaan Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa jänis­havainnot ovat vähentyneet jopa 65 prosenttia viime vuodesta.

17:15

Metsäjäniksen metsästyskausi on parhaillaan menossa, mutta saaliit ovat jääneet aiempia vuosia vähäisemmiksi.

Kuopiolainen Antti Savolainen laskee ajaneensa jänisten perässä tänä syksynä jo yli 3 000 kilometriä.

– Yleensä metsässä aina joku niistä lähtee liikkeelle, mutta tänä syksynä niin ei ole käynyt. Koirakaan ei löydä niitä.

Savolaisen mukaan nyt näyttääkin siltä, että jänisten määrä on vähentynyt radikaalisti.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Andreas Lindén vahvistaa käsityksen oikeaksi.

– Metsäjänishavainnot ovat monin paikoin pudonneet lähes puoleen viimevuotisesta.

Ilmiö näkyy muun muassa Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joissa jänishavaintojen määrä on vähentynyt 65 prosenttia.

– Havainnoista on vuodessa sulanut kaksi kolmasosaa, Lindén suomentaa.

Luvut perustuvat vapaaehtoisten tekemään lumijälkilaskentaan, jota on tehty vuodesta 1989 alkaen. Laskenta tehdään 12 kilometriä pitkällä riistakolmiolla, jossa lasketaan kaikki laskentalinjan ylittävät lumijäljet.

Jälkien perusteella Luke laskee niin sanotun lumijälki-indeksin, joka mittaa eläinten jälkitiheyttä maastossa. Lumijälki-indeksi kuvaa tietyin varauksin lajin runsautta laskenta-alueella.

Pedot vai tauti?

Ilmeisimmät syyt jänishavaintojen äkilliseen vähenemiseen ovat pedot ja taudit.

Ruokaviraston erikoistutkijan Marja Isomursun mukaan jälkimmäisestä vaihtoehdosta ei ole kuitenkaan merkkejä.

– Meillä ei ole tiedossa, että jäniksillä olisi leviämässä jokin tauti.

Metsästystä harrastava Antti Savolainen arvelee, että jäniksiä on voinut verottaa ilves, josta on tänä syksynä tehty runsaasti havaintoja esimerkiksi Kuopiossa.

Erikoistutkija Andreas Lindén puolestaan pohtii, voisiko vähälumisella talvella olla osuutta asiaan.

– Metsäjäniksellä on valkoinen talviturkki, ja jos maassa ei ole lunta, niin saaliiksi joutumisen riski on selvästi normaalia korkeampi.

Myös ketusta, oravasta ja rusakosta vähän havaintoja

Metsäjänis ei ole ainoa laji, josta on tehty tänä vuonna vähän havaintoja.

Lindénin mukaan myös rusakon, ketun ja oravan lumijälki-indeksit ovat vähentyneet huomattavasti edellisestä vuodesta.

– En osaa sanoa mitään selkeätä syytä, miksi lumijälki-indeksit ovat tippuneet näin voimakkaasti.

Lindén kertoo odottavansa mielenkiinnolla ensi vuoden laskentoja. Silloin selviää, palaavatko lumijälki-indeksit takaisin korkeammalle tasolle.

Tutkija ei usko, että yksi vähäluminen talvi voisi aiheuttaa sen, että pedot ovat syöneet suurimman osan metsäjäniksistä.

– Vähäluminen talvi ei selitä myöskään ketun, oravan ja rusakon tilannetta, hän huomauttaa.