Merkittävä osa Seinäjoen keskustaa ammottaa autiona, eikä kaupunki voi sille juuri mitään

Parempia aikoja odottavat tyhjät tontit ovat leimanneet jo vuosia Seinäjoen keskustan katukuvaa.

Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä myöntää, että tontit ovat keskustan kauneusvirhe.

– Eihän se tietenkään hyvältä näytä, jos tällaisia pusikoituneita tontteja on kaupunkikuvallisesti merkittävillä paikoilla, Kiiskilä summaa.

Usein ihmetellään, miksei Seinäjoen kaupunki tee asian suhteen mitään.

Kaupunki on kuitenkin tyhjien tonttien edessä aika lailla aseeton: tontit on ostettu yksityisiltä markkinoilta eikä kaupunki ole ollut kaupoissa osapuolena.

Näin kaupungilla ei ole käytännön keinoja puuttua siihen, mitä tonteilla tapahtuu – tai ei tapahdu.

– Jos tontit olisi ostettu kaupungilta, tilanne olisi tietenkin toinen. Silloin tonteilla olisi automaattisesti rakentamisvelvoite ja sitä kautta aikataulu, Kiiskilä selventää.

Kaupungin maanomistus on keskustassa vähäistä

Seinäjoen kaupunki omistaa keskustastaan ylipäätään hyvin vähän maata.

Merkittävä osa keskustasta on yksityisessä omistuksessa. Se osaltaan vaikeuttaa keskustan kehittämistä.

Kiiskilä huomauttaa, ettei kaupunki ole keskustan kehittämisessä kuitenkaan pelkkä sivustaseuraaja.

– Olemme avainpaikalla ja avainpeluri tässä kokonaisuudessa. Kaupunki on mukana kaavoittamisessa, suunnittelussa ja vuoropuhelussa yksityisen markkinan toimijoiden kanssa.

Keskustan kehittäminen on merkittävässä roolissa Seinäjoen kaupungin strategiassa ja kehitystyölle on kaupungin teettämän kyselyn perusteella voimakas tuki myös kuntalaisilta.

– Meillä on erilaisia tapoja, joilla voimme yrittää myötävaikuttaa siihen, että rakentaminen kiihtyisi. Mutta kyllä markkinavoima on kuitenkin se kaikkein tärkein vaikutin, Kiiskilä pohtii.

Osa kaupungeista omistaa enemmän keskustastaan

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Laura Suurjärven mukaan Suomessa kaupunkien maanomistus eroaa historiallisista syistä ja kaupunkien harjoittaman maapolitiikan myötä.

– On kaupunkeja, jotka omistavat pääosin kaikki keskustan tontit ja vain vuokraavat tontteja yksityisille. Esimerkiksi Helsinki, Rovaniemi ja Savonlinna omistavat paljon maata myös asemakaavoitetulla alueella.

Jos kunta omistaa maan, se saa siitä tuloja joko vuokrana tai kertaluonteisesti myymällä.

– Toisaalta on kaupunkeja, jotka eivät omista keskusta-alueelta juurikaan tontteja: joko ne on luovutettu myymällä tai kaupunki ei ole niitä koskaan omistanutkaan, Suurjärvi kertoo.

Yliopistotutkija Aapo Jumppanen arvioi, että Seinäjoen kaupunki on ollut aikoinaan verrattain varovainen yksityisten tonttien lunastamisen suhteen.

– Seinäjoella yksityiseen omistukseen kajoaminen on kiinteistöasioissa ollut arka aihe, Jumppanen taustoittaa.

Seinäjoen tilanne on Suurjärven näkemyksen mukaan varsin normaali.

– Yleisesti ottaen on aivan tavallista, ettei keskusta-alueen maanomistus ole kaupungin. Jos kaupunki ei omista keskustan tontteja, niiden kehittäminen tapahtuu yhdessä maanomistajien kanssa.

Ainut keino olisi rakentamiskehotus

Seinäjoen kaupungin ainoa keino hoputtaa omistajia olisi antaa tonteille rakentamiskehotus.

Silloin kaupungin pitäisi olla kuitenkin valmis myös lunastamaan tontit itselleen, jos määräaikaan mennessä tonteilla ei mitään tapahtuisi.

Tonttien lunastamista Seinäjoen kaupunki ei lähtökohtaisesti halua.

– Ensinnäkin ne pitäisi lunastaa fiksatuilla hinnoilla. Emme myöskään halua ostaa kaupungille maata ilman tarkkoja tarkoitusperiä, Kiiskilä linjaa.

Toisekseen Kiiskilä pitää rakentamiskehotusta hyvin rajuna toimenpiteenä, jota ei käytetä ilman erittäin pätevää syytä.

Kuntaliitonkin mukaan rakentamiskehotuksen antaminen on tehoton keino, jos asunnoille ei ole kysyntää.

– Aika vieraalta tuntuu, että kaupunki patistaisi rakentajaa tekemään kannattamatonta bisnestä. Ei siinä ole mitään järkeä, Kiiskilä sanoo.

Tontit lienevät vielä pitkään tyhjillään

Entisen Terveystalon tontin omistavalta Lujatalolta todetaan, että markkina ei vielä vaikuta siltä, että suunnitelmia tontilla vietäisiin eteenpäin.

– Seuraamme tilannetta ja valmius nopeaankin etenemiseen on olemassa, aluejohtaja Juha Sainio Lujatalon Pohjanmaan yksiköstä viestittää.

Musiikki Järvenpään tontin omistaa rakennusliike Peab. Peabin asuntoliiketoiminnan johtaja Juha Valonen kertoo, ettei tässä markkinatilanteessa tontin suunnitelmien toteuttamisella ole tarkkaa aikataulua.

Kiiskilä korostaa, ettei kaupunki syytä tonttien omistajia odottelusta.

– Totta kai ymmärrämme sen, ettei asuntorakentamista kannata aloittaa ennen kuin on varmaa, että asunnoille olisi ostajia.

Tilannetta ei ainakaan helpota se, että osa tonteista (Lehtisen tontti, Patruunakortteli ja Pollarin talon tontti) ovat nyt konkurssipesien omistuksessa.

– Onhan se myönnettävä, että paljon on hämärän peitossa. Ei oikeastaan auta kuin odottaa. Ei se tarvitse aina olla isokaan kipinä, joka saa taas prosessit liikkeelle, Kiiskilä miettii toiveikkaana.