Media | Suomeen halutaan mediatuki, Sdp:n talousääni ei innostu: ”Asiakas päättää”

Suomeen pitää saada mediatuki, sanoo liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk).

Torstaina uutisoitiin, että uutistoimisto STT lopettaa uutistoimintansa. Kaikki 89 journalistia irtisanotaan. Suomesta on tulossa yksi harvoista länsimaista, joissa ei ole omaa uutistoimistoa.

Ovaska ottaa kantaa kahteen asiaan. Ensinnäkin STT:n jatkomahdollisuudet täytyy hänestä vielä kerran selvittää. Hän ehdottaa, että ulkopuolinen taho tekisi vielä selvityksen siitä, voisiko jollain rahoitusmallilla uutistoimiston saada kannattavaksi.

”Aion ensi viikolla ehdottaa, että otamme tämän asian valiokunnassa käsittelyyn, ja kuulemme ministeriötä ja toimialaa.”

Toiseksi Suomeen tarvitaan Ovaskan mielestä yleisesti tukea riippumattomalle journalismille. Muissa Pohjoismaissa näin tehdään jo nyt. Kaupallista mediaa tuetaan joka vuosi kymmenillä miljoonilla euroilla.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) julkaisi asiasta aiemmin lokakuussa oman kannanottonsa. Ministeriön mukaan riippumatonta mediaa tarvitaan nyt ”enemmän kuin koskaan”, mutta samalla kotimaisen media-alan kannattavuutta haastavat kansainväliset digitaaliset alustapalvelut, joiden valta vain vahvistuu. Toimittajien määrä on ministeriön raportin mukaan pudonnut vuoden 2010 jälkeen vajaasta 10 000:sta reiluun 6 000:een, siis kymmeniä prosentteja.

Ministeriön mukaan julkisen vallan pitää arvioida erilaisia tukimalleja ja turvata media-alan elinvoima.

Ovaska haluaa tukea erityisesti maakunta- ja paikallismedioille.

”Nyt kehitys näyttää siltä, että olemme muutamien medioiden varassa, ja samat jutut toistuvat eri lehdissä. Sitten meillä on globaalit some-jätit. Kyllä se pelottaa, että some korvaa luotettavan uutisoinnin. Kun mediakenttä kapenee ja uutistarjonta vähenee, se antaa tilaa disinformaation lisääntymiselle.”

Ovaska ei usko, että Suomessa olisi varaa useiden kymmenien miljoonien eurojen tuelle, kuten Pohjoismaissa. Jonkinlainen uusi tukimalli on hänen mukaansa kuitenkin välttämätön.

”Kyllä meidän pitää pystyä puolustamaan suomalaisuutta. Nyt elämme tilanteessa, jossa globaaleilla jäteillä on täydellinen markkinaylivalta, ne vievät digitaaliset mainostulotkin. Emme voi alistua sille.”

Sanomalehdistä maksetaan alennettua arvonlisäveroa, ja fyysisten lehtien jakelijat, kuten Posti, saavat harvaan asutuilla alueilla jakelutukea. Valtio jakoi kertaluontoisesti uutismediatukea vuosina 2024 ja 2025, yhteensä seitsemän miljoonaa euroa kahdelle vuodelle.

Kansanedustaja Joona Räsänen (Sdp) ei lämpene ajatukselle journalismin tukemisesta. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Puoluekannatus-gallupeja johtavassa Sdp:ssä on nihkeämpi suhtautuminen siihen, että riippumatonta journalismia tuettaisiin pysyvämmin.

Puolueen talouslinjaa vetävä Joona Räsänen sanoo, että nykytilanne on kyllä ”surullinen”. Journalismi liittyy hänestä demokratian toteutumiseen ja huoltovarmuuden varmistamiseen.

Tästä huolimatta Räsänen ei lämpene ajatukselle veronmaksajien tuesta.

”Viime kädessä on niin, että asiakas päättää, ostaako se jotain vai eikö osta. Julkisen vallan on mahdoton lähteä sitä muuksi muuttamaan.”

Todellisuudessa julkinen valta kuitenkin tukee varsin laajasti kaikenlaisia tärkeiksi katsomiaan asioita, myös yksityistä liiketoimintaa. Tänä vuonna valtio maksaa esimerkiksi ruotsinlaivoille miehistötukea 89 miljoonaa euroa.

Tappiollisiin maakuntalentoihin taas uppoaa 20 miljoonaa euroa veronmaksajien suoraa tukea vuosittain, minkä lisäksi Finavia tekee maakuntalentokentistä saman verran tappiota vuosittain. Kun liikenne- ja viestintäministeriö ehdotti, että maakuntalentojen pitäisi toimia markkinoiden ehdoilla, Sdp:n kansanedustajilta singahti välittömästi kasa tiedotteita, joissa sanottiin, että tällaista tukea ei saa poistaa.

Eli onko niin, että maakuntalentoja voidaan Sdp:n mielestä tukea kymmenillä miljoonilla euroilla, mutta riippumatonta tiedonvälitystä ei?

”Olen huomannut, että niin meillä kuin muissakin puolueissa halutaan kaikenlaista tukea. Mutta itselläni on ikävä rooli katsoa julkisen talouden kokonaisuutta. Ensi hallituskaudella joudutaan ennemmin karsimaan kuin keksimään uusia tukia.”

Mitä uutistoimiston tulevaisuuteen tulee, pitäisi Räsäsen mukaan löytyä tahot, jotka haluavat tehdä liiketoiminnasta kannattavaa. Tällaista valtio voisi Räsäsen mukaan kenties kertaluontoisesti tukea, jos näkyvissä olisi, että pidemmän päälle toiminta on kaupallisesti kannattavaa.

STT:n toiminta muuttui pahasti tappiolliseksi sen jälkeen, kun Helsingin Sanomia julkaiseva mediayhtiö Sanoma päätti lopettaa siltä uutisten ostamisen. Liikenne- ja viestintä­ministeriö oli valmis antamaan uutistoiminnan jatkamiseen miljoonan euron valtiontuen. Tukisumma ei STT:n mukaan kuitenkaan käytännössä olisi millään riittänyt toiminnan uudistamiseen.

STT:n uutistoiminnan loppuminen on herättänyt politiikassa laajaa keskustelua ja vaatimuksia. Esimerkiksi vihreiden Oras Tynkkynen on vaatinut, että STT pelastetaan.

Myös hallituksen suunnasta on tullut huolestuneita kannanottoja. RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoi perjantaina Ylelle, että hallituksen täytyy vielä etsiä keinoja, joilla STT:n tilanne voitaisiin ratkaista. Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnell sanoi Ylelle, että suomalainen mediakenttä on osa kriittistä infrastruktuuria ja kykyä torjua vihamielistä informaatiovaikuttamista.

”Jos tämä vaarantuu tai heikkenee, niin sillä on meidän yhteiskunnalle turvallisuusvaikutuksia”, Limnell sanoi Ylelle.