Matias Kanervo aloitti sijoittamisen yläkoulussa – uusi kysely paljastaa eroja tyttöjen ja poikien välillä

Kun Matias Kanervo päätti aloittaa sijoittamisen 14-vuotiaana, vastaan tuli byrokratiaa.

Kanervo oli tutustunut rahastojen aiempiin tuottoihin ja jutellut sijoittamisesta vanhempiensa kanssa. Ajatus siitä, että raha voisi kasvaa ajan mittaan, alkoi kiinnostaa.

– On aika siistiä, että raha voi tehdä itsekseen duunia, hän muistelee ajatelleensa.

Aluksi Kanervo sijoitti rahastoihin töistä säästämiään pieniä summia. Rahastot tuntuivat helpommalta vaihtoehdolta kuin yksittäisten osakkeiden tutkiminen.

Sijoitettavaa kertyi yleensä muutama sata euroa kerrallaan. Kun summa oli kasassa, hän sijoitti sen vanhempiensa kanssa.

Nyt 17-vuotiaana Kanervo saa tuloja muun muassa jääkiekkotuomarina ja keikkatöistä.

Eniten sijoituksia korkeakoulutettujen lapsilla

Tuoreen Nuorten tulevaisuusraportin kyselyyn vastanneista 14–19-vuotiaista nuorista 27 prosenttia ilmoitti omistavansa sijoituksia.

Raportin toteuttivat Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry ja LähiTapiola, ja aineiston keruusta ja analyysista vastasi Taloustutkimus.

Vanhempien koulutustaustan mukaan osuudet eroavat selvästi.

Kyselyyn vastanneista yliopistokoulutettujen vanhempien lapsista sijoituksia on 42 prosentilla, kun taas ammatillisen tutkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista niitä on 16 prosentilla.

NYT:n toimitusjohtajan Johanna Vesikallion mukaan kodilla on suuri merkitys siihen, millaiseksi nuoren suhde sijoittamiseen muodostuu.

– Tutkimuksessa käy ilmi, että noin puolet saa kotoa sijoittamistiedon. On tärkeää, miten sijoittamisesta puhutaan kotona tai puhutaanko siitä lainkaan, Vesikallio sanoo.

Myös sukupuolten välillä on eroja. Kyselyyn vastanneista pojista noin joka kolmannella on sijoituksia, tytöistä joka neljännellä. Vesikallio pitää eroa huolestuttavana, sillä se voi näkyä myös varallisuuden karttumisessa.

– Sukupuolten väliset erot alkavat erkaantua aika varhaisessa vaiheessa, Vesikallio sanoo.

Nuorten tulevaisuusraportissa ei ole aikaisemmin mitattu nuorten sijoituksia.

Tilastokeskuksen varallisuustilaston mukaan vuonna 2025 alaikäisistä noin 23 prosenttia omisti sijoitusrahastoja ja vajaat kuusi prosenttia pörssiosakkeita.

Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia NYT:n kyselyn tulosten kanssa, sillä Tilastokeskus tarkastelee 0–17-vuotiaita ja erittelee sijoitusrahastot ja pörssiosakkeet erikseen.

Huoltajat mukana

Alaikäisen sijoittaminen vaatii huoltajien osallistumista, mutta käytännöt vaihtelevat.

Kanervo kertoo, että yhden palveluntarjoajan kautta sijoittamisen aloittaminen olisi vaatinut molempien vanhempien saapumista samaan paikkaan. Työ- ja kouluaikataulujen yhteensovittaminen osoittautui vaikeaksi.

– Se on sen verran hankalaksi tehty, että kiinnostuksen tulee lähteä alaikäisestä itsestään, Kanervo sanoo.

Lopulta sijoittamisen aloittaminen onnistui toisen palveluntarjoajan kautta melko mutkattomasti. Nyt Kanervo pystyy seuraamaan sijoitustensa kehitystä, mutta ei vielä hallinnoimaan niitä kaikkia itsenäisesti. Tilanne muuttuu, kun hän täyttää 18 vuotta ja saa sijoitukset omaan hallintaansa.

Vanhempien rooli näkyy myös kyselyn tuloksissa. Sijoituksia omistavista nuorista 42 prosenttia kertoi vanhemman hoitavan sijoituksiaan. 34 prosenttia puolestaan kertoi hoitavansa sijoituksia yhdessä vanhemman kanssa.

Some korostuu pojilla

Kyselyyn vastanneet nuoret saavat yleisimmin sijoittamiseen liittyvää tietoa vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan. Toiseksi yleisin tiedonlähde ovat sosiaalisen median videoalustat, kuten Youtube, Tiktok ja Instagram.

Tytöillä perhe korostuu tiedonlähteenä, kun taas pojat mainitsevat videoalustat hieman useammin kuin vanhemmat ja sukulaiset.

Vesikallion mukaan sosiaalinen media voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon nuori kokee tietävänsä sijoittamisesta. Tytöt arvioivat poikia useammin, etteivät tiedä sijoittamisesta juuri mitään.

– Kun altistuu sijoittamistiedolle esimerkiksi somen kautta, voi kokea, että oppii ja tietää. Tyttöjen ja poikien tosiasiallisessa osaamisessa ei kuitenkaan ole hirveän isoja eroja, mutta pojat kokevat osaavansa sijoittamista hieman paremmin, Vesikallio sanoo.

Noin kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista nuorista haluaisi oppia sijoittamisesta enemmän koulussa. Vesikallion mukaan kouluopetus voisi tarjota tietoa myös niille, joiden kotona sijoittamisesta ei puhuta.

Myös Kanervo toivoo, että sijoittamisesta puhuttaisiin kouluissa enemmän.

– Ei mitään paasaamista, vaan innostamisen ja esimerkkien kautta.

Pitkän aikavälin peli

Sijoituskohteita valitessaan Kanervo kiinnittää erityistä huomiota kuluihin ja hajautukseen.

– Kulut on ihan ekana, hän sanoo.

Kanervo kertoo pyrkineensä pitämään rahastojensa vuotuiset kulut alle yhdessä prosentissa. Hän tarkastelee myös sijoitusten jakautumista eri yritysten ja maantieteellisten alueiden välillä. Hänen salkussaan painottuvat Yhdysvallat ja Suomi, kun taas muun Euroopan osuus on pienempi.

Kanervo aikoo pitää sijoituksensa pitkään eikä suunnittele käyttävänsä niitä opintojensa rahoittamiseen. Hän haaveilee voivansa rahoittaa elämistään sijoitustensa tuotoilla niin, ettei salkun pääoma käytännössä pienenisi.

– Ja sitten mahdollisesti jäädä pikkuisen aikaisemmin eläkkeelle, koska aika on minun puolella, kun olen nuorena aloittanut, Kanervo sanoo.

Säästämällä arjen menoissa Kanervo pyrkii jättämään enemmän rahaa sijoitettavaksi. Hän jättää turhia ostoksia tekemättä ja syö kouluruoan sen sijaan, että ostaisi ruokaa muualta.

– Tällaiset pienet valinnat voivat tuntua tylsiltä, mutta en tiedä, ovatko ne niin tylsiä. Säästää ei tarvitse paljon. Se voi olla 20 euroa kuukaudessa, Kanervo sanoo.