Tekoäly-yhtiö Anthropicin tutkija väitti perjantaina ratkaisseensa tekoälyn avulla yhden matematiikan suurimmista arvoituksista.
Kyseessä on Riemannin hypoteesin todistaminen, jota matemaatikot ovat yrittäneet ratkaista tuloksetta yli 160 vuoden ajan. Sitä pidetään yleisesti puhtaan matematiikan tärkeimpänä ratkaisemattomana ongelmana.
Saksalaisen matemaatikon Bernhard Riemannin vuonna 1859 esittämä hypoteesi koskee alkulukujen jakautumista. Alkuluku on yhtä suurempi kokonaisluku, joka on jaollinen vain yhdellä ja itsellään. Esimerkiksi kolme on alkuluku, mutta yhdeksän ei ole, sillä se on jaollinen kolmella.
Tekoäly-yhtiön tutkija Levent Alpöge kertoi ratkaisseensa ongelman Claude-tekoälyn avulla. Väitettä ei kuitenkaan toistaiseksi ole vahvistettu riippumattomasti, eivätkä ulkopuoliset asiantuntijat ole vielä arvioineet todistusta.
Asiasta uutisoivat muun muassa uutistoimisto AFP, The Washington Post ja Financial Times.
Jos todistus vahvistetaan oikeaksi, kyseessä olisi poikkeuksellinen saavutus jopa verrattuna viimeaikaisiin tekoälyn avulla tehtyihin matemaattisiin läpimurtoihin, kertoo Financial Times.
Riemannin hypoteesiin erikoistunut johtava asiantuntija Brian Conrey arvioi AFP:lle, että kyseessä olisi ”historiallinen hetki ihmiskunnan historiassa”.
Conrey kertoi, ettei ollut vielä nähnyt varsinaista todistusta vaan ainoastaan Alpögen verkkosivuillaan julkaisemat huomiot. Hän oli pyytänyt saada todistuksen nähtäväkseen.
”Se vaikuttaa todella monimutkaiselta. En usko, että kukaan ihminen oli lähelläkään sen löytämistä”, Conrey sanoi AFP:lle.
Riemannin hypoteesi kuuluu seitsemään niin sanottuun vuosituhannen ongelmaan, jotka asetettiin ratkaistaviksi 26 vuotta sitten. Jokaisen ongelman ratkaisemisesta on luvattu miljoonan dollarin palkinto.
Instituutin sääntöjen mukaan ratkaisun on oltava julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä, ja sen on kestettävä kahden vuoden mittainen tieteellinen tarkastelu.
Myös Alpögen tekemän julkistuksen ajoitus on herättänyt kysymyksiä, sillä se tehtiin vain päivä Anthropicin pörssilistautumisen jälkeen.
Alpöge kertoi keskustelleensa Anthropicin toimitusjohtajan Dario Amodein kanssa ennen tuloksen julkistamista. Hän myös myönsi, että julkistuksen ajoitukseen saatettaisiin suhtautua kyynisesti, mutta ei tarkentanut miksi hän ajatteli näin.
Alpögen mukaan todistuksen kirjoittaminen kokonaisuudessaan auki olisi erittäin pitkä työ. Hän myöntää, ettei vielä itsekään täysin ymmärrä kaikkea matematiikkaa, jota tekoäly on käyttänyt todistuksen laatimisessa.
Perjantaina vain muutama tunti sen jälkeen, kun Alpögen väite oli levinnyt sosiaalisessa mediassa, ammattimatemaatikoiden yhdistyksen American Mathematical Societyn puheenjohtaja ja Stanfordin yliopiston professori Ravi Vakil kertoi kiireesti julkaistussa lausunnossaan, että matemaatikko Alessandro Masullo oli esittänyt oman todistusluonnoksensa Riemannin hypoteesille jo useita kuukausia aiemmin ilman tekoälyä.
Noin 940-sivuinen luonnos vaatii kuitenkin huomattavia korjauksia, Masullo totesi lausunnossaan. Hänen mukaansa työ ei ollut vielä valmis julkaistavaksi, The Washington Post kertoi.
Kilpaileva ChatGPT:n kehittänyt OpenAI ilmoitti syyskuussa löytäneensä ratkaisun toiseen vuosituhannen ongelmaan, joka tunnetaan Navier–Stokesin ongelmana. Se koskee nesteiden virtausta kuvaavia yhtälöitä.
Joidenkin matemaatikoiden mukaan kyseinen todistus vaikuttaa oikealta, mutta sitä ei ole vielä arvioitu perusteellisesti.
Tekoälyn edistysaskeleet ovat hämmästyttäneet matemaatikkoja ja herättäneet niin ihailua, kritiikkiä kuin pelkoakin ihmisten tulevaisuudesta matematiikan alalla.
Source: Helsingin Sanomat · Marika Jegoroff
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira