Marsista Maahan ajautunut meteoriitti ei ole varsinaisesti mikään tavaton tapaus. Ihmiset ovat löytäneet ja tunnistaneet sellaisia aikojen saatossa yli 400.
Neljä vuotta sitten Malin alueelta Saharasta löytynyt Teghaza 001 on kuitenkin paljastunut poikkeuksellisen kiinnostavaksi.
Punertava kivi on muodostunut Marsissa vähintään 4,1 miljardia vuotta sitten. Tuolloin Mars oli vasta muutaman sadan miljoonan vuoden ikäinen planeetta.
Kivi on kuin aikakapseli, joka paljastaa uutta tietoa naapuriplaneettamme varhaisista olosuhteista, kertoo torstaina tiedelehti Sciencessä julkaistu tutkimus.
Löydöstä on uutisoinut myös yhdysvaltalaislehti The New York Times (NYT).
Erityisen kiinnostavia ovat tutkijoiden mukaan merkit muinaisesta vedestä. He havaitsivat, että vesi oli muokannut kiven mineraaleja jo noin 4,1 miljardia vuotta sitten. Kivi on siis saattanut muodostua tätäkin aikaisemmin.
Nestemäinen vesi on yksi elämän edellytyksistä. Tutkijoita kiinnostaakin, kuinka pitkään Marsissa vallitsi elämälle mahdollisesti suotuisia olosuhteita ja miten planeetta muuttui nykyisenkaltaiseksi kuivaksi maailmaksi.
Teghaza 001 kuuluu kolmen vanhimman Maasta löydetyn Marsin meteoriitin joukkoon. Suurin osa on muodostunut huomattavasti myöhemmin, joten ne kertovat planeetan historian nuoremmista vaiheista.
”On hyvin harvinaista löytää mitään näin vanhaa”, sanoo tutkimusta johtanut Nasan planeettatutkija Yang Liu NYT:lle.
Aluksi Teghaza 001 ei vaikuttanut erityisen ihmeelliseltä. Se luokiteltiin shergottiitiksi, joka on yleisin Marsista peräisin olevien meteoriittien tyyppi.
Sitten kivessä huomattiin jotain poikkeuksellista: meteoriitista löytyi muun muassa zirkonikiteitä. Zirkoni on poikkeuksellisen kestävä mineraali, jonka kiteiden ikä voidaan määrittää niiden sisältämän uraanin radioaktiivisen hajoamisen perusteella.
Tulos vahvistettiin myös muilla ajoitusmenetelmillä.
Marsista peräisin olevan Teghaza 001 -meteoriitin näytepala, jota käytettiin kiven mineraalien ja kemiallisen koostumuksen tutkimiseen. Kuva: Nasa
Kiven mineraalit paljastavat, että se on muodostunut Marsin kuoren sisällä hitaasti jäähtyneestä sulasta kiviaineksesta eli magmasta. Myöhemmin vesi on muuttanut sen koostumusta.
Löytö auttaa tutkijoita ymmärtämään, millainen Mars oli aikana, jolloin sen pinta ja sisäosat olivat vielä kehittymässä.
Veden merkitystä selvitettiin tarkemmin jo kesäkuussa Science Advances -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Siinä saman meteoriitin kemiallisten ominaisuuksien havaittiin viittaavan siihen, että Mars menetti vettä avaruuteen jo yli neljä miljardia vuotta sitten.
Teghaza 001:n vedestä saadut tulokset muistuttavat toisen, yhtä vanhan Mars-meteoriitin tutkimustuloksia. Allan Hills 84001 löydettiin Etelämantereelta vuonna 1984.
”Tämä ei täysin muuta käsitystämme tuon ajan Marsista. Mutta nyt meillä on yhden havainnon sijasta kaksi, mikä antaa meille paljon enemmän varmuutta”, sanoo tutkimukseen osallistunut Nasan planeettatutkija Lee Saper NYT:lle.
Meteoriitti päätyi aikanaan avaruuteen jonkin taivaankappaleen törmättyä Marsiin. Sitä ei tiedetä, milloin kivi irtosi planeetasta.
Tutkijat ovat kuitenkin tunnistaneet 13 mahdollista lähtöaluetta Marsin eteläisen pallonpuoliskon ylängöiltä. Alueet löytyivät vertaamalla meteoriitin mineraaleja ja kemiallista koostumusta Nasan Marsia kiertävän luotaimen tekemiin havaintoihin.
Source: Helsingin Sanomat · Henri Häkkinen HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira