Käyttämättä jääviä kanavapaketteja, monimutkaisia digilaitteita, tarpeettomia remontteja ja tehottomia energiaratkaisuja. Ikäihminen on saattanut ostaa monenlaisia hänelle tuputettuja laitteita ja palveluja, joille hänellä ei ole mitään käyttöä. Monesti iäkkäiden läheiset pääsevät tällaisten ostojen jäljille vasta siinä vaiheessa, kun laskut alkavat kasaantua.

Ikäihmisiin kohdistuva pakkomyynti on yleinen ja jopa systemaattinen ongelma. Kuluttaja-asiamiehelle ja kuluttajaneuvonnalle tällaiset tilanteet ovat tuttuja, ja niiden parissa on tehty töitä vuosikausia.

Kuluttaja-asiamies on puuttunut lukuisten epäasiallista puhelinmyyntiä ja kotimyyntiä harjoittavien yritysten toimintaan. Usein toiminnasta ovat kärsineet eniten juuri ikäihmiset.

Yksittäisten yritysten valvominen ja neuvonta on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Nykyinen lainsäädäntö antaa yrityksille liian monia mahdollisuuksia toimia kyseenalaisin keinoin ilman välittömiä seuraamuksia.

Viime keväänä julkaistussa Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuksessa perattiin satoja kuluttajaneuvontaan tulleita yhteydenottoja, joissa kuluttajan korkea ikä oli vaikuttanut tuotteen tai palvelun hankintaan liittyvän ongelman syntymiseen. Kotimyyntiä tehdään aggressiivisesti ikäihmisiä painostamalla, pelottelemalla ja väsyttämällä. Puhelinmyynnissä iäkkäille kaupataan muun muassa heille tarpeettomia liittymiä ja lisäpalveluja, ja esimerkiksi asiakkaan muistisairautta saatetaan käyttää hyväksi.

Ongelmat korostuvat tietyissä tuoteryhmissä, kuten puhelin- ja tietoliikennepalveluissa, remonteissa ja rakentamisessa sekä vitamiinien ja luontaistuotteiden kaltaisissa terveyden kohentamiseksi markkinoiduissa tuotteissa.

Ikäihmisten ja heidän läheistensä tilannetta pahentaa se, että myyjien asiakaspalvelun tavoittaminen ja sopimusten purkaminen on usein hyvin vaikeaa.

Ikäihmisiä on suojeltava nykyistä paremmin, ja tehokkain keino siihen on lainsäädäntö.

Kotimyynnin osalta kuluttaja-asiamies on ehdottanut lakia tiukennettavaksi niin, että kuluttaja voi sitovasti kieltää kotimyynnin. Jos esimerkiksi asunnon oveen olisi kiinnitetty kotimyynnin kieltävä kyltti ja myyjä siitä huolimatta tulisi paikalle ja tekisi sopimuksen, se ei sitoisi kuluttajaa.

Toinen tarpeellinen keino olisi kotimyynnille säädettävä viiden vuorokauden harkinta-aika. Se suojaisi ikäihmisiä, mutta myös muita yllättävään ja painostavaan myyntitilanteeseen joutuneita. Sopimus syntyisi vasta, jos kuluttaja hyväksyisi tarjouksen kirjallisesti ottamalla itse yhteyttä myyjään harkinta-ajan jälkeen.

Puhelinmyynnin sääntelyä tiukennettiin vuonna 2023 niin, että sopimus syntyy pääsääntöisesti vasta, kun kuluttaja hyväksyy puhelun jälkeen saamansa kirjallisen tarjouksen. Teleoperaattorien viestintäpalvelut jätettiin yleissääntelyn ulkopuolelle, ja niistä säädetään eri laissa.

Sääntelyn tiukentaminen oli selvä parannus, vaikka kuluttaja-asiamiehen ensisijaisesti kannattamassa mallissa puhelinmyynti olisi sallittu vain niille kuluttajille, jotka antavat siihen erillisen suostumuksen. Sääntely olisi pitänyt myös ulottaa koskemaan kaikkia hyödykkeitä. Etenkin teleoperaattorit käyttävät menettelytapoja, joissa kuluttajansuoja on heikompi. Jos sopimus tulee voimaan jo puhelun aikana, kuluttajan on hyvin vaikea perehtyä sopimusehtoihin ja harkita päätöstä.

Pakkomyyntiin voi törmätä myös myymälässä tai myyntipisteillä. Myyntitavasta ja lainsäädännöstä riippumatta vastuulliselle ja vakavasti otettavalle yritykselle pitäisi olla selvää, että voittoja ei pidä hakea ikäihmisten heikkouksia hyödyntämällä.

Myyjän perustaitoihin kuuluu asiakkaan kuuntelu ja kunnioittaminen. Myyntitilanne pitää lopettaa heti, jos asiakas niin toivoo tai jos on selvää, että hänen ei esimerkiksi iän tai terveydentilan takia ole mahdollista tehdä harkittua päätöstä.

Katri Väänänen on kuluttaja-asiamies.

Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna.

Source: Helsingin Sanomat · Katri Väänänen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira