Viranomaiset paljastivat ennätysmäärän luvattomia marjaleirejä eri puolilta Suomea – osa löytyi sattumalta

Osa marja-alan toimijoista toimi kuluneena marjakautena täysin ilman lakisääteisiä lupia, paljastavat kesän ja syksyn aikana tehdyt viranomaisraportit.

Yle pyysi Lupa- ja valvontavirastolta (LVV) kaikki marjalain alaisiin poimijoiden tukikohtiin tehdyt työsuojelun tarkastuskertomukset. Tarkastuskäyntejä tukikohtiin tehtiin yhteensä 21 ja toimintaohjeita niissä annettiin yhteensä 43. Tarkastukset työsuhteisten ulkomaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden osalta valmistuvat vasta vuoden lopussa.

Vaikka marja-alaa on pyritty viime vuosina uudistamaan esille tulleiden epäkohtien vuoksi, ongelmat alalla eivät LVV:n mukaan ole kadonneet minnekään – ei ainakaan marjalain alaisessa luonnonmarjojen poiminnassa.

– Tilanne on oikeastaan mennyt huonompaan suuntaan siinä mielessä, että toimintaa harjoitetaan nyt viranomaisten näkökulmasta enemmän piilossa, LVV:n tarkastaja Marleena Hiltunen sanoo.

Tänä kesänä työsuojeluviranomainen on törmänneet muun muassa ennätysmäärään poimijoiden tukikohtia, joissa ei oltu tehty lain edellyttämää ilmoitusta viranomaisille.

Useita leirejä toiminnassa ilman lupaa

Viranomaiset tekivät kesän aikana tarkastuksia muun muassa marjaleiriin, jossa ulkomaalainen pariskunta yritti naamioida organisoidun marjabisneksen tavanomaiseksi sukulaisten majoittamiseksi.

Tapaus ei ole yksittäinen.

Ainakin kolme muuta toimijaa harjoitti toimintaansa osan kaudesta kokonaan vaille lakisääteistä lupaa eri puolilla Suomea – poimijoita majoitettiin ja marjoja ostettiin ennen kuin viranomaisen vaatima hyväksyntä oli lainkaan olemassa.

– Suureksi ongelmaksi nousee tällaisten toimijoiden löytäminen. Tämäkin tapaus tuli meille vastaan ihan sattumalta kentällä – ei meillä ollut siitä mitään ennakkotietoa, Hiltunen sanoo.

Ilman lakisääteistä luotettavuusarviointia

Voidakseen toimia marjalain alaisena luonnonmarja-alan toimijana Suomessa yritys tarvitsee lain mukaan KEHA-keskuksen luotettavuusarvioinnin.

Hiltusen mukaan alalle on tullut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon uusia toimijoita. KEHA-keskuksen myöntämiä luotettavuuspäätöksiä annettiin viime vuonna kuusi, tänä vuonna jo 18.

Samaan aikaan tarkastajat tapasivat useita toimijoita, joilla ei ollut laisinkaan luotettavuuspäätöstä eli lakisääteistä lupaa toimia alalla. Kaikki päätöksen saaneet toimijat eivät myöskään ilmoittaneet tukikohdistaan viranomaisille, vaikka se on lain mukaan pakollista.

Laki on ollut voimassa jo vuodesta 2021, joten tietämättömyydestä ei Hiltusen mukaan todennäköisesti ole kyse.

– Ehkä toimijat eivät halua tukikohtaan valvojia. Silloin he voivat toimia ihan miten haluavat, Hiltunen sanoo.

Rajalliset keinot puuttua

Osassa tapauksista samat ongelmat toistuvat samoilla toimijoilla vuodesta toiseen.

Hiltusen mukaan työsuojeluviranomaisen käytettävissä olevat keinot marjalain valvonnassa ovat rajalliset.

– Käytännössä keinot rajoittuvat kirjalliseen ohjeistukseen, toimintaohjeiden antamiseen, Hiltunen sanoo.

Lisäksi osa toimijoita jää kokonaan valvonna ulkopuolella, koska viranomainen ei heidän olemassa olostaan edes tiedä.

Hiltunen myöntää, että tilanne on turhauttava.

– Suurin sanktio voi olla se, että annetaan sitä samaa kirjallista ohjetta vuodesta toiseen. Ei se ole tehokasta. Pitäisi olla jonkinlainen pelote tai houkutin toimijalle toimia lakien ja sääntöjen mukaan.

Vastuu hajaantuu usealle viranomaiselle

Hiltusen mukaan yksi keskeisimmistä ongelmista on, että vastuu jakaantuu usealle viranomaiselle.

Majoitus- ja ruokahuoltoasiat kuuluvat ympäristöterveydenhuollolle tai terveydensuojeluviranomaiselle, kunnan rakennusvalvonnalle tai tarvittaessa poliisille tai pelastusviranomaiselle. Poimijoiden ansiot ja heiltä perittävät kulut kuuluvat puolestaan KEHA-keskukselle ja maassaolon edellytykset poliisille ja Rajavartiolaitokselle.

– Yksittäiset havainnot ei välttämättä vielä sellaisenaan osoita hyväksikäyttöä, mutta yhdessä muiden havaintojen kanssa ne voisivat viitata siihen.

Ongelmaa korostaa se, että esimerkiksi KEHA-keskuksella ei ole toimivaltaa tehdä kenttävalvontaa tai haastatella poimijoita tukikohdassa.

– Juuri se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu hyväksikäytön arvioinnin kannalta olennaisia kysymyksiä, ei voi tehdä niitä koskevia havaintoja paikan päällä, Hiltunen sanoo.

Viranomaistarkastuksissa osa yrityksistä sai myös puhtaat paperit. Näin oli esimerkiksi kouvolalaisen Gene-Works Oy:n kohdalla. Yle vieraili yrityksen marjaleirillä Kuhmossa elokuussa.