Luonnonsuojelu | Tunturiluonnon suojelua ei voi enää lykätä

Luonnonsuojelu

Pohjoisen luonto muuttuu nopeasti ilmaston lämmetessä. Tunturialueiden säilyminen vaatii konkreettisia toimia nyt.

Lukijan mielipide

Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.

11:45

Ilmastonmuutos uhkaa Suomen tunturiluontoa: avotuntureita, tunturikoivikoita ja avointa tunturipaljakkaa. Lämpenemisen seurauksena puut leviävät avotunturiin, tunturien puuraja nousee, metsät tihentyvät, ikiroutaiset turvekummut eli palsat sulavat ja lumenviipymäalueet kutistuvat.

Muutos on havaittavissa sekä satelliittikuvista että silmämääräisesti – arktinen alue vihertyy. Näitä muutoksia ovat havainneet niin tutkijat, saamelaisen perinteisen tiedon haltijat kuin alueen asukkaatkin.

Tunturiluonto on ainutlaatuinen osa Suomen monimuotoista luontoa, ja sen säilyminen on keskeinen edellytys saamelaiskulttuurin säilymiselle, sillä Suomen tunturialueet sijaitsevat pääosin saamelaisten kotiseutualueella.

Alueesta noin 90 prosenttia on Metsähallituksen hallinnassa, ja noin 80 prosenttia on eri tavoin suojeltua. Tunturialueet ovat tärkeitä niin paikallisille, poronhoidon harjoittajille kuin myös pohjoisen matkailullekin.

Tunturiluonnon säilymistä ei ole turvattu.

Tunturiluonnon säilymistä ei ole turvattu Helmi-suojeluohjelmassa, eikä juuri lausunnolla ollut ennallistamissuunnitelma sisällä riittäviä konkreettisia tunturiluontoon kohdennettuja toimenpiteitä.

Ennallistavia ratkaisuja on, mutta toimenpiteet vaativat tahtotilaa, resursointia sekä tiedon yhteistuotantoa tutkijoiden, alueen saamelaisyhteisön, viranomaisen ja paikallistoimijoiden kanssa.

Avotunturien metsittymistä voidaan ehkäistä ja hillitä kulottamalla, kitkemällä taimia ja ohjaamalla porojen kesäaikaista laidunnusta umpeen kasvaville alueille. Tämä edellyttää paimennuksen resursointia yhteistyössä poronhoitajien kanssa ja kilpailevan maankäytön ohjaamista.

Suomeen tulee laatia tunturiluonnon suojeluohjelma, jossa määritetään kiireellisimmät toimenpiteet ja resursoidaan niiden toimeenpano. Tunturiluonto uhanalaistuu nopeasti, ja toimenpiteiden viivästyttäminen johtaa kustannusten kasvuun ja ennallistamisen vaikeutumiseen.

Esitämmekin, että tunturiluonnon suojeluohjelman ja sen toimeenpanon valmistelu aloitettaisiin välittömästi. Vetoamme Metsähallitukseen, ympäristöministeriöön ja maa- ja metsätalousministeriöön, että Metsähallitus sitoutuisi tunturiluonnon suojeluun ja tälle työlle annettaisiin riittävät resurssit ja työkalut.

Meidän on arvioitava uudelleen, mitä tarkoitamme luonnonsuojelulla lämpenevässä maailmassa – mitä suojelemme ja millä keinoin. Kysymys kuuluu: onko Suomessa tulevaisuudessakin elinvoimaista tunturiluontoa?

• Klemetti Näkkäläjärvi
• puheenjohtaja, Saamelainen ilmastoneuvosto
• Riku Lumiaro
• erityisasiantuntija, Suomen ympäristökeskus
• Sisli Piisilä
• toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Artikkeliin liittyvää

Luitko jo nämä?