Lulan historiallinen kirivoitto | Miljoonien brasilialaisten ajattelu muuttui kolmessa viikossa, mutta miksi?

Brasilian presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan valinta jatkokaudelle oli demokratian voitto.

Työväenpuolueen Lula nousi vastoin lähes kaikkia ennustuksia avauskierroksen kakkossijalta kovan oikeiston Flávio Bolsonaron ohi, kun sunnuntain kisa innosti brasilialaisia uurnille vilkkaimmin 20 vuoteen.

Lula on voittanut nyt neljät peräkkäiset presidentinvaalit, joissa hän on ollut ehdolla (2002, 2006, 2022, 2026).

Flávio Bolsonaron valinta olisi murentanut Brasilian oikeusvaltiota. Hän olisi yrittänyt järjestää isänsä, ex-presidentti Jair Bolsonaron, vapaaksi, vaikka tämä tuomittiin väkivaltaisesta vallan­kaappaus­juonesta yritettyään takertua valtaan vuoden 2022 vaalien jälkeen.

Flávion veli Eduardo Bolsonaro junaili Yhdysvaltain hallinnon kanssa pakotteita painostaakseen Brasilian korkeinta oikeutta isänsä oikeudenkäynnissä – menestyksettä. Texasiin muuttanut Eduardo sai siitä vankeustuomion poissaolevana.

Flávio ei peitellyt myöskään valmiuttaan toivottaa yhdysvaltalaiset yritykset tervetulleiksi hyödyntämään Brasilian luonnonvaroja. Lulalla puolestaan on vahvat näytöt Amazonin sademetsien suojelusta.

Lisäksi tiedossa ovat olleet Flávion kytkyt korruptioskandaalin ytimessä olevaan pankinjohtajaan ja entisistä poliiseista koostuvan rikollisjengin edesmenneeseen johtajaan.

Tästä kaikesta huolimatta brasilialaiset äänestivät Flávion ensimmäisen kierroksen voittoon lokakuun alussa. Lulan kampanja oli ollut ponneton, ja hän näytti jo lyödyltä.

Vaikutti, että brasilialaisten kaipuu koville otteille rikollisuutta vastaan ja oikeistolaiselle kulukuurille murenevan valtiontalouden keskellä oli vastaan­panemattoman voimakasta.

Sitä paitsi kukaan ei ollut koskaan noussut ensimmäisen kierroksen kakkossijalta voittoon Brasilian presidentinvaaleissa.

Mitä ihmettä kansalaisten mielissä siis tapahtui kahden kierroksen välissä kuluneiden kolmen viikon aikana, jotta Lulan voitosta tuli mahdollinen?

Ensimmäisellä kierroksella Lula jäi Flávion taakse runsaalla 2,2 miljoonalla äänellä. Toisella kierroksella äänestäjien määrä kasvoi alle kolmella miljoonalla, joten kamppailu käytiin ennen kaikkea ensimmäisen kierroksen perinnöstä: muiden ehdokkaiden saamista 9,3 miljoonasta äänestä, 3,7 miljoonasta hylätystä äänestä ja 2,3 miljoonasta tyhjästä äänestä.

Toisella kierroksella Flávion äänimäärä kasvoi vain 3,7 miljoonalla, kun taas Lulan lähes 10,4 miljoonalla. Hylättyjen ja tyhjien äänten määrä väheni yhteensä lähes kahdella miljoonalla. Luultavasti moni ensimmäisen kierroksen protestiäänestäjä valitsi viime kädessä Lulan.

Etukäteen ajateltiin, että Flávio oli niskan päällä, koska pudonneista ehdokkaista suosituimmat olivat kallellaan oikealle. Flávio oli ehkä kuitenkin saanut valtaosan heiltä saatavilla olleista äänistä jo ensimmäisellä kierroksella.

Tämä perustuu siihen, että aiempiin mielipidekyselyihin peilaten Flávio oli ylittänyt ja jämäsijoille jääneet ehdokkaat alittaneet odotukset. Niistä, jotka olivat siirtyäkseen Flávion leiriin, moni teki niin siis taktisesti jo ensimmäisellä kierroksella, vaikka hän ei olisi ollut mieluisin vaihtoehto.

Tunne aallonharjalla ratsastavasta Fláviosta kumpusi myös oikeiston murskavoitosta kongressi- ja kuvernöörivaaleissa, jotka järjestettiin samaan aikaan presidentinvaalien avauskierroksen kanssa.

Kirjoittajan ystävä, Brasiliaan perehtynyt tutkija Lauri Tähtinen, huomioi, että oikeistovalta kongressissa ja osavaltioissa saattoi itse asiassa kääntää ääniä Fláviolta Lulalle. Tämän ajatuksen mukaan maltilliset oikeistoäänestäjät arvioivat, että Lula ei voikaan valjastaa kongressia vastuuttoman vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan. Siksi he eivät enää nähneet riskin väärtinä täydentää oikeiston täyskättä presidentillä, jonka isä ainakin oli uhka demokratialle.

Suurelle osalle brasilialaisista kyse oli pienemmän pahan valitsemisesta. Vaalitulos näytti, että Flávion vastustus on suurempaa kuin Työväenpuolueen vastustus, totesi presidentinvaalien neljännelle sijalle jäänyt oikeistopopulistinen Renan Santos.

Brasilialainen vasemmistotaustainen politiikankonsultti Thomas Traumann sanoi Financial Times -lehdelle, että tulos oli enemmän Bolsonarojen tappio kuin Lulan voitto.

”Vastenmielisyys oli niin voimakasta, että ihmiset järjestäytyivät ilman puolueita torjumaan sen.”

Ennen ensimmäistä kierrosta Lula nähtiin usein lierihatussa. Hän pyrki näin piilottamaan arvet operaatiosta, jossa hänen päästään poistettiin syöpäsoluja, mutta hattu taisikin lähinnä vain muistuttaa monia äänestäjiä presidentin ikääntymisestä.

Lula täyttää tänään tiistaina 81 vuotta.

Kierrosten välissä hän luopui hatustaan ja lähti täysillä sosiaaliseen mediaan. Lula on tunnettu siitä, että hän ei aiemmin edes omistanut kännykkää, mutta nyt hän alkoi julkaista älypuhelimella kuvaamiaan selfievideoita.

Suuri selitys kampanjan nopealle voimaantumiselle oli Whatsapp-kanava nimeltä Lulan armeija (Exército do Lula). Sen perusti edustajainhuoneen jäsen André Janones, 42, joka ei edes kuulu Työväenpuolueeseen vaan Rede-ympäristöpuolueeseen. Hän on Brasilian toiseksi runsasväkisimmästä osavaltiosta Minas Geraisista, joka on äänestänyt presidentinvaalien voittajaa joka kerta vuodesta 1989 lähtien.

Janones yllytti ihmisiä erilaisten haasteiden avulla jakamaan Lula-sisältöä sosiaalisessa mediassa. Kanava keräsi yli kymmenen miljoonaa tilaajaa ja tarjosi Lulalle valtavasti myönteistä näkyvyyttä.

Eittämättä Lulaa auttoi perinteinen äänestäjien kosiskelu äänestäjiä miellyttävillä lakiuudistuksilla. Presidentinvaalien kierrosten välissä hän sai kongressin hyväksymään lakisääteisen työviikon lyhentämisen kuusipäiväisestä viisipäiväiseksi laskematta palkkoja. Viikon työtuntien enimmäismäärä puolestaan laskee 44 tunnista ensin 42 tuntiin ja ensi vuoden joulukuussa 40 tuntiin.

Lula liehitteli myös oikeistoon kallellaan olevia pienyrittäjiä painamalla villaisella näiden velkoja ja maksamalla näistä miljoonalle kertamuotoista avustusta.

Brasilian istuvat presidentit ovat aiempienkin vaalien alla käyneet avokätisiksi valikoitujen äänestäjäryhmien suuntaan, mutta The Economist -lehti arvioi, että Lulan anteliaisuus oli poikkeuksellista.

Brasilialainen toimittaja-valtiotieteilijä Leonardo Sakamoto arvioi, että vastustus Bolsonarojen paluuta kohtaan voimistui ratkaisukierroksen lähestyessä.

Tähän saattoi vaikuttaa Flávion ylimieliseksi tulkittu esiintyminen tv-väittelyssä viime perjantaina. Hän muun muassa kutsui Lulaa ”ysisormeksi” (nove dedos). Tämä menetti vasemman käden pikkusormensa nuorena työtapaturmassa.

Lulan vastaus oli jykevä: ”Miljoonat työläiset joutuvat onnettomuuksiin, koska vastuuttomat työnantajat pakottavat heidät sellaisiin työvuoroihin. Olin lapsi ja töissä yöllä, koska piti valita työ tai nälkä. En voi hyväksyä, että parempi väki kutsuu minua ’ysisormeksi’.”

Tämän päälle Lula sai muistutettua yleisöä, että hän on ollut oikea duunari, kun taas poliitikkoperheen esikoinen Flávio on saanut kaiken pedattuna.

Flávio pyysi perään ”vilpittömästi anteeksi”, mutta se taisi olla liian myöhäistä.

Moni katsoja varmasti kysyi itseltään, kumpi vaikuttaakaan kunnollisemmalta poliitikolta.

Oikeiston Flávio Bolsonaro ja vasemmiston Luiz Inácio Lula da Silva kohtasivat tv-väittelyssä kaksi päivää ennen presidentinvaalien ratkaisukierrosta.