Lula voitti Brasiliassa | Vasemmiston jättiläinen sai jatko­kauden ruman juonen­käänteen kautta

Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva teki kaikkien aikojen tempun ja nousi takamatkalta voittamaan jatkokauden.

Valitettavasti vaali-iltaan osui juonenkäänne, joka tarjosi hänen vastustajilleen perusteen pitää äänestystä epäreiluna.

Vasemmiston Lula vei vaalien toisen kierroksen sunnuntaina prosentein 51,79–48,21. Ensimmäisellä kierroksella kolme viikkoa aiemmin hän oli hävinnyt prosentein 45,16–47,03 oikeiston Flávio Bolsonarolle, entisen presidentin Jair Bolsonaron pojalle.

Ensimmäisen kierroksen voittaja ei ollut koskaan aiemmin hävinnyt toista kierrosta Brasilian presidentinvaaleissa.

Lulan äänimäärä kasvoi toisella kierroksella 10,4 miljoonalla, Bolsonaron vain 3,7 miljoonalla. Ero Lulan hyväksi oli lopulta runsaat 4,4 miljoonaa ääntä.

Vaali-iltana valokeilan varasti korkeimman oikeuden tuomari Cristiano Zanin, joka on Lulan ystävä ja tämän entinen asianajaja korruptio-oikeudenkäynnissä. Zanin määräsi pidentämään äänestysaikaa kahdella tunnilla vain kolme minuuttia ennen alkuperäistä takarajaa, joka oli Brasilian aikaa kello 17 eli Suomen aikaa kello 22.

Tämä johti suureen sekaannukseen. Osassa äänestyspaikoista vaalivirkailijat saivat tiedon jatkoajasta vasta suljettuaan ovet. Joissain paikoissa sähköiset äänestyslaitteet oli jo sammutettu, eikä niitä saatu enää käyntiin. Jotkin äänestyspaikat avautuivat uudelleen, toiset eivät.

Tuomari Zaninin päätöksen perusteena olivat Lulan leirin vastalauseet siitä, että tietyissä kaupungeissa paikallisviranomaiset vaikeuttivat pääsyä äänestämään jättämällä järjestämättä lain edellyttämää ilmaista julkista liikennettä. Näin oli Lulan edustajien mukaan muun muassa Brasilian suurimmassa kaupungissa São Paulossa, jonka pormestari on Bolsonarojen kannattaja.

Lulan jälkeen myös Flávio Bolsonaro pyysi pidentämään äänestysaikaa vedoten huonoon säähän Brasilian eteläosassa, jossa hänen kannatuksensa on suurta. Tuloksen selvittyä Bolsonaro kuitenkin sanoi, että ei voi hyväksyä tapaa, jolla äänestysaikaa pidennettiin. Hän ei tunnustanut tappiotaan.

Sanomalehti Folha de S.Paulon mukaan korkeimman oikeuden ja vaalituomioistuimen tuomarit myönsivät, että menettelyssä sattui virheitä mutta ei niin merkittäviä, että siitä olisi perusteeksi tuloksen mitätöimiseen.

Vaalituomioistuimen johtaja, Jair Bolsonaron nimittämä Kássio Nunes Marques sanoi uutistoimisto AP:n mukaan, että äänestysajan pidentäminen ei vaikuttanut lopputulokseen.

Vaalilain asiantuntija Fernando Neisser Fundação Getulio Vargas -tutkimuslaitoksesta kertoi sanomalehti The New York Timesille, että vaalituloksen mitätöiminen on mahdollista, jos tulos on hyvin tiukka ja äänestyspaikat ovat olleet pidempään auki selvästi toista ehdokasta suosivilla alueilla.

Ajatusta mitätöimisestä kuitenkin vaikeuttaa Lulan voiton suuruus eli miljoonien äänten ero, kirjoitti sanomalehti Gazeta do Povo.

Toisin sanoen Lula olisi voittanut ilman jatkoaikaakin, mutta tuomari Zaninin tausta saa sekoilun näyttämään rumalta.

Lula täyttää tiistaina 81 vuotta ja on astumassa tammikuussa toiselle peräkkäiselle nelivuotiskaudelle, yhteensä jo neljännelleen.

Ulkovaltojen näkökulmasta Lulan voitto tarkoittaa, että yli 210 miljoonan asukkaan Brasilia jatkaa tasapainoilua länsimaiden ja Kiinan sekä Venäjän välissä rummuttaen monenvälisen maailmanjärjestyksen puolesta. Bolsonaro olisi asemoinut Brasiliaa lähemmäs Yhdysvaltoja.

Lulan voitto teki Brasiliasta suuren poikkeuksen viime vuosien trendiin, jossa oikeisto on noussut valtaan maasta toiseen halki Latinalaisen Amerikan.

Lula painottaa ympäristönsuojelua selvästi Bolsonaroa enemmän, ja hänen aiemmilla kausillaan Amazonin metsäkato on saatu hidastumaan. Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu arvioi ennen vaaleja, että Brasilian mahdollinen luistaminen ilmastositoumuksista Bolsonaron johdossa olisi voinut jopa uhata EU:n ja Mercosur-maiden välistä vapaakauppasopimusta. Mercosur-maita ovat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay.

Lula on maailman tunnetuimpia vasemmistojohtajia ja pysynyt Brasilian politiikan valokeilassa jo lähes 50 vuotta. Hän nousi julkisuuteen metallityöläisten lakkojohtajana 1970-luvun lopussa ja oli perustamassa Työväenpuoluetta (PT) vuonna 1980, jolloin Brasiliaa johti vielä sotilasjuntta. Hän jäi presidentinvaaleissa kolmesti kakkoseksi vuosina 1989, 1994 ja 1998, kunnes tuli valituksi ensi kertaa vuonna 2002.

Lulan aiemmat presidenttikaudet muistetaan sosiaaliohjelmista, jotka nostivat kymmeniä miljoonia brasilialaisia köyhyydestä. Toisaalta hänen puolueensa ryvettyi valtavissa korruptioskandaaleissa, ja Lula itse tuomittiin 12 vuoden vankeuteen korruptiosta ja rahanpesusta. Hän oli telkien takana, kun Jair Bolsonaro voitti vuoden 2018 vaalit.

Korkein oikeus mitätöi Lulan tuomion korruptiosta ja rahanpesusta maaliskuussa 2021. Hän oli vapautunut odottamaan valituksensa käsittelyä jo lähes puolitoista vuotta aiemmin vietettyään vankeudessa 580 päivää.

Korkein oikeus ei linjannut Lulan syyllisyydestä tai syyttömyydestä, vaan vetosi menettelyvirheisiin. Tuomion antaneella oikeusistuimella Paranán osavaltiossa ei ollut tuomiovaltaa pääkaupunki Brasíliassa tehtyihin rikoksiin, ja tapauksen tuomari oli puolueellinen, linjasi korkein oikeus.

Siksi Brasilian oikeisto on kaikki nämä vuodet pitänyt Lulaa rikollisena.

Tähän leimaan ei vaali-illan juonenkäänne auta. Se päinvastoin takuulla syventää Brasilian kitkerää kahtiajakoa.

Flávio Bolsonaron kampanjatavoitteisiin kuului luopua presidenttien jatkokausista ja vähentää korkeimman oikeuden yksittäisten tuomarien suurta valtaa. Kumpikin olisi vaatinut muutoksia perustuslakiin, mutta se olisi ollut realismia.

Bolsonarojen kansalliskonservatiivinen Liberaalipuolue (PL) sai historiallisen suuren voiton kongressivaaleissa, jotka järjestettiin samaan aikaan presidentinvaalien avauskierroksen kanssa.

Vaikka presidentti johtaa hallitusta, kongressilla on Brasiliassa paljon valtaa säätää lakeja jopa presidentin ohi.

Tämä lupaa Lulalle huomattavasti vaikeampaa jatkokautta.