Lukeminen | Nuoret tarvitsevat ympärilleen lukevia aikuisia

Lukeminen

Lukemisen ilo löytyy helpommin, kun kirjoja on tarjolla ja vanhemmat ja opettajat näyttävät omalla esimerkillään, että lukeminen kannattaa.

Lukijan mielipide

Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.

18:45

Lukuilo-hankejohtaja Pilvi Kuitu kirjoitti (HS Mielipide 22.10.), että nuoret tarvitsevat lukijoina tukea ja esikuvia. On totta, että nykyään nuoret lukevat vähän, ja moni ottaa kirjan käteensä vain pakosta. Innokkaat lukijat edustavat vain pientä osaa kaikista nuorista. Yksi syy voi olla se, että sosiaalinen media, suoratoistopalvelut ja muut digitaaliset palvelut tarjoavat vaivatonta viihdettä. Kirjan lukeminen vaatii taas rauhoittumista, keskittymistä ja ajattelua. Kirjan tarjoama lumo syttyy hitaammin, mikä vaatii pitkäjänteisyyttä. Sen vuoksi kirjan lukeminen voi tuntua raskaalta.

Nuorten kiinnostus lukemiseen on hiipunut samaan aikaan, kun ajan kuluttamisesta sosiaalisessa mediassa on tullut äärimmäisen helppoa. Osittain kyse on myös siitä, että aikuiset – stressaantuneina siitä, että lapset viettävät liikaa aikaa ruutujen äärellä – ovat ottaneet asiakseen täyttää tuon ajan harrastuksilla sen sijaan, että olisivat antaneet tilaa ”tylsyydelle” tai vaikkapa täyttäneet kodit kirjoilla, jotta tekemistä vailla olevat nuoret olisivat uteliaisuudesta tarttuneet niihin.

Aikuiset valittavat, etteivät nuoret lue, mutta toimivatko he itse esimerkillisinä lukemisen harrastajina? Kun vierailee nuorten kodeissa, voi huomata, ettei niissä aina näy kirjoja. Aikuisten on näytettävä lukijoina esimerkkiä jo pienelle lapselle eikä odotettava siihen asti, että 16-vuotiaan ainoa lukemiseen liittyvä kiinnostuksen kohde ovat sosiaalisen median ilmoitukset. Vanhempi, joka ei itse lue, saa todennäköisesti teini-ikäisen, joka ei myöskään lue.

Koulussa taas opettajien olisi hyvä näyttäytyä useammin lukemassa ja siten osoittaa, millaista iloa ja nautintoa lukeminen voi tuottaa. Opettajien ei tulisi ajatella, että lukemista edistetään vain harjoitusten, kokeiden tai pakollisten lukutehtävien avulla, koska lukemisesta voi silloin tulla nuorelle pelkkä suoritus. Kun lukemisesta tulee suoritus, joka pitää saada tehtyä valmiiksi tietyssä ajassa, siitä voi kadota ilo ja rentous.

Nuorilla on oltava mahdollisuus päättää itse, mitä he lukevat. Jokaisella on oikeus innostua juuri sellaisesta lukemisesta, josta itse pitää. Omien mieltymysten löytäminen edellyttää kuitenkin monipuolista lukemista – ei vain klassikoiden tai tietokirjojen käsittelyä.

Kirjojen tulisi myös olla helposti saatavilla, ja nuorille tulisi tarjota ilmaisia äänikirjoja esimerkiksi kirjastojen kautta. Pidän järjettömänä sitä, että sosiaalisen median palveluihin voi luoda tilin ilmaiseksi, mutta kaupallisissa äänikirjapalveluissa äänikirjan kuuntelemisesta esimerkiksi koulumatkalla joutuu maksamaan. Kirjojen tulisi myös olla halvempia. Onneksi on kirjastoja. Ne tosin eivät yksin riitä herättämään nuorissa intohimoa lukemiseen.

En usko, että on olemassa nuoria, jotka eivät pitäisi lukemisesta; pikemminkin on monia, jotka eivät vain ole vielä kokeneet sitä hetkeä, jolloin he rakastuvat oikeaan kirjaan ja ehkä myös lukemiseen. Lukemisella on tutkitusti monia myönteisiä yhteyksiä esimerkiksi kielellisiin ja kognitiivisiin taitoihin. Kannustan vahvasti kaikenikäisiä rakastamaan ja hyödyntämään lukemista.

• Enni Ercoli
• 9.-luokkalainen
• Jyväskylän normaalikoulu

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Artikkeliin liittyvää

Luitko jo nämä?