Kiitos liikunnan iloa käsittelevästä kirjoituksesta (HS 28.10.). Uskon, että varsinkin pienten lasten kohdalla leikki motivoi lasta liikkumaan paremmin kuin kilpailu tai kirjoituksessa mainittu tosikkous.

Toki on olemassa ihmisiä, joilla on pienestä asti sisäinen voittamisen hinku, mutta iso osa lapsista tykkää liikkua siksi, että se on kivaa. Taitava pedagogi pystyy leikin avulla innostamaan isompiakin lapsia tekemään valtavan määrän niitä toistoja, joita tietyn liikkeen tai liikesarjan oppiminen vaatii. Mutta pakottamalla tai ulkoisten palkintojen avulla lapsi oppii vain miellyttämään vanhempiaan tai valmentajiaan.

Aikuisten liikuntaa markkinoidaan hyvällä fiiliksellä ja rennolla meiningillä. Samoin jatkuvasti tehdään esimerkiksi tv-ohjelmia, joissa aikuiset leikkivät samaan tapaan kuin lapset aikanaan kesäleireillä.

Miksi siis lasten liikunnan tai minkään lapsille suunnatun harrastuksen pitäisi olla hampaat irvessä suorittamista?

Leikkimielisyyden säilyttäminen ei poista vaan vahvistaa sitä, että liikuntaharrastuksen avulla lapsi voi oppia sinnikkääksi ja yritteliääksi. Väitän, että oppimisen kokemukset opettavat enemmän kuin vanhemman tai valmentajan kasvoilta näkyvät otsarypyt.

  • Elina Pulli
  • Espoo

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Source: Helsingin Sanomat

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira