16-vuotias Cameron haluaa lukioon. Mutta uusi englanninkielinen lukiokoulutus, joka on tarkoitettu juuri hänen kaltaisilleen nuorille, sulkee hänet ulkopuolelle.
Cameron muutti Yhdysvalloista Tampereen seudulle äitinsä Kristina Revonniemen kanssa vuoden 2020 lopussa. Hän oli silloin 11-vuotias. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, hän asuu Valkeakoskella ja opettelee yhä suomea.
– Ei ole ollut helppoa, sanoo Kristina, joka on Yhdysvalloista kotoisin ja naimisissa suomalaisen kanssa.
Yle ei julkaise Cameronin sukunimeä hänen yksityisyytensä suojelemiseksi.
Tänä syksynä kuusi kaupunkia, mukaan lukien Valkeakosken lähellä sijaitseva Tampere, aloitti englanninkielisen lukiokoulutuksen. Perhe piti sitä Cameronille luontevana seuraavana askeleena.
Ehtona on kuitenkin, että opiskelija on asunut Suomessa alle kolme vuotta. Cameronin kohdalla tämä aikaraja ylittyy, eikä häntä hyväksytty opiskelijaksi.
– Tärkein tavoitteeni juuri nyt on päästä lukioon ja mennä opinnoissa eteenpäin, Cameron sanoo. Hän haaveilee meribiologin urasta.
Videolla Cameron kertoo, millaista on jäädä lukion ulkopuolelle:
Byrokratian umpikuja
Laki sallii kolmen vuoden säännöstä poikkeamisen ”erityisen painavista syistä”. Kristinan mukaan kukaan ei ole kuitenkaan suostunut tekemään poikkeusta hänen poikansa kohdalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Jukka Tulivuori kertoo, ettei tiedä poikkeusmahdollisuutta käytetyn kertaakaan. Ministeriön lakimiesasiantuntija Maria Soininen pitää tätä perusteltuna. Hänen mukaansa poikkeus voi tulla kyseeseen tilanteessa, jossa hakijan hylkääminen johtaisi ”ilmeisen kohtuuttomaan lopputulokseen”.
Kaikkia englanninkielisiä lukiopaikkoja ei täytetty tänä lukuvuonna. Tulivuoren mukaan paikkoja oli syksyllä 130, mutta opinnot aloitti vain 96 opiskelijaa. Hän huomauttaa, että valinnat kuuluvat kouluille, eikä ministeriö voi ohittaa niiden päätöksiä.
Kristinalle puolestaan kerrottiin Tampereella, ettei edes rehtori voi tehdä poikkeusta sääntöön. Tampereen lukiokoulutuksen johtajan Mari Aallon mukaan ministeriö on ilmoittanut, ettei sääntöä voi sivuuttaa.
Aalto muistuttaa myös, että kaupungin englanninkieliseen lukioon on enemmän hakijoita kuin paikkoja: alun perin opiskelupaikkoja oli 20, mutta opiskelijoita hyväksyttiin kaikkiaan 27.
Kristinaa ja Cameronia ei juuri lohduta, etteivät viranomaisten esittämät näkemykset näytä olevan keskenään yhteneväisiä.
– Olemme jumissa byrokratian oravanpyörässä, josta emme pääse ulos, Kristina sanoo.
Hänen mielestään Cameronin tapauksessa olisi perusteet tehdä poikkeus.
– Hän ei saanut perusopetukseen valmistavaa vuotta. Hän muutti tänne pandemian aikana. Koulun resurssit opettaa häntä olivat rajalliset, ja koulu on arvioinut, että hänen suomen taitonsa on alkeistasolla.
Kaikilla lapsilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella, jos heillä vain on intoa, Kristina sanoo.
Yksin opiskelua ilman keskusteluharjoituksia
Cameronin mukaan suomen tunnit olivat enimmäkseen yksin opiskelua.
– Sain tietokoneella Wordwall-pelejä ja yksinkertaisen kirjan opiskeltavaksi.
Keskusteluharjoituksia ei juuri ollut, hän kertoo.
Kuudennelta kahdeksannelle luokalle Cameron sai tehdä kokeet englanniksi.
Peruskoulun viimeisellä luokalla kaiken piti kuitenkin sujua suomeksi, ja arvosanat laskivat. Lukuvuoden päätteeksi opettajat kertoivat perheelle, että Cameronin suomenkieliset jatko-opintovaihtoehdot ovat rajalliset.
Kansainväliseen ylioppilastutkintoon tähtäävät englanninkieliset IB-lukiot ovat Suomessa niin suosittuja, että niihin pääsy edellyttää yleensä noin yhdeksän keskiarvoa.
Miksi Cameron sai tehdä kokeet englanniksi sen sijaan, että olisi joutunut opiskelemaan suomeksi?
Valkeakosken Sorrilan koulun apulaisrehtori Kari Taberman ei halua kommentoida Cameronin tilannetta, mutta vastaa sähköpostitse, että koulun opetuskieli on suomi.
Taberman kirjoittaa, että suomen oppiminen on joskus oppilaille vaikeaa.
– Autamme oppilaita siten, että he voivat tehdä joitakin tehtäviä äidinkielellään tai he voivat käyttää tehtävissä kääntäjäohjelmia.
Kristina kertoo maksaneensa itse Cameronin suomen kielen kurssit paikallisissa aikuisopistoissa, jotta tämän kielitaito paranisi.
Aikuisten joukossa
Cameron opiskelee tällä hetkellä entisen kymppiluokan korvaavassa tuva-koulutuksessa, jonka tavoitteena on valmistaa opiskelijoita jatko-opintoihin.
Koulutus täyttää oppivelvollisuuden, joka koskee kaikkia Suomessa vakinaisesti asuvia lapsia ja päättyy nuoren täyttäessä 18 vuotta. Tuva-koulutus ei kuitenkaan ole vastannut perheen odotuksia.
Muut opiskelijat ovat aikuisia, Kristina kertoo. Lisäksi perheelle selvisi, ettei Cameron voi korottaa päättötodistuksensa arvosanoja tuva-koulutuksessa, vaikka he olivat ymmärtäneet sen olevan mahdollista.
Koulutukseen kuuluvan työharjoittelun Cameron suorittaa päiväkodissa kolme- ja nelivuotiaiden lasten parissa. Yksi päiväkodin lapsista on hänen oma pikkusisaruksensa.
Uusi englanninkielinen lukiokoulutus luotiin houkuttelemaan maahan ulkomaisia työntekijöitä perheineen sekä suomalaisia paluumuuttajia. Cameron ei koe, että se toimisi näin.
Perheellä ei ole silti aikomusta muuttaa pois.
– Tämä on kotimme. Olemme nyt juurtuneet tänne, Kristina sanoo.
Tämä juttu on käännös Yle Newsin englanninkielisestä artikkelista "All kids deserve an education" — Finnish-American family can't get son into high school.
Source: Yle · Zena Iovino
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira