Lentoliikenne | Suomen lentoasema­verkoston arvo on kasvamassa

Timo Latikka muistutti mielipidekirjoituksessaan (HS 22.10.), ettei lentoasemaverkostoa voi arvioida yksittäisen kentän tuloksella. Asia on ajankohtainen, sillä valtio määrittelee valtakunnallisesti tärkeät lentoasemat ensi vuoden aikana. Traficomin tätä varten laatimissa kriteereissä kannattavuus on vain yksi tekijä saavutettavuuden, aluetalouden, huoltovarmuuden ja puolustuksen tarpeiden rinnalla.

Hyvä esimerkki on Kajaanin lentoasema, jossa Traficomin mukaan aikasäästö matkustajaa kohden on verkon suurin. Kentän charterliikenne toi viime talvena Kainuuseen runsaat 1 700 kansainvälistä matkailijaa ja arviolta 800 000 euroa uutta liikevaihtoa. Lentoaseman omasta tuloksesta tätä ei näe. Tämä on syytä muistaa, kun liikenne- ja viestintäministeriössä arvioidaan valtion tukea maakuntalennoille.

Traficomin selvitys koskee vain Finavian kenttiä. Valtaosa lentopaikoistamme on kuitenkin kuntien ja yhdistysten ylläpitämiä. Kriisissä nämä kentät ovat osa samaa huoltovarmuusverkkoa. Niiden arvo on kasvamassa.

Kokonaan uusia mahdollisuuksia näille lentopaikoille avaa ilmailun sähköistyminen ja sen myötä kiinnostavaksi liikennemuodoksi nouseva kevyt ilmaliikenne. Kevytreittiliikenteen keskeisiksi ongelmiksi tunnistettiin jo 1980-luvulla suuret polttoaine- ja huoltokulut matkustajaa kohden. Sähköinen lentäminen voi muuttaa tätä kustannusrakennetta ensimmäistä kertaa olennaisesti.

Selvitämme Oulun ammattikorkeakoulussa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun 16 lentopaikan valmiutta sähköilmailuun. Kevyen koneen lataukseen riittää tavallinen sähköauton laturi. Tulevat isommat ilma-alukset vaativat enemmän, mihin ratkaisuna voivat olla aurinkosähkö ja akustot. Kiitoteiden koko ei näytä muodostuvan esteeksi. Ensiaskeleet ovat edullisia.

Sähkö ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Se madaltaa keskeisiä kustannuksia mutta ei tuo matkustajia. Kysyntä edellyttää riittävän tiheitä ja matkustajalle toimivia lentoyhteyksiä. Tätä varten tarvitaan lentopaikkojen, operaattoreiden, kuntien ja valtion yhteistyötä sekä hinnoittelua, joka perustuu käytettyihin palveluihin eikä kevyttä liikennettä rankaiseviin kiinteisiin maksuihin.

Alueemme kunnat ja matkailuyritykset ovat jo osoittaneet olevansa valmiita sitoutumaan tällaiseen yhteistyöhön. Verkostoa, joka puretaan nyt, ei ole käytettävissä silloin, kun sen taloudelliset edellytykset vihdoin paranevat.

• Timo Hyvönen
• erikoistutkija
• Arktiset ilmailuratkaisut -tutkimusohjelma
• Oulun ammattikorkeakoulu

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.