Lastensuojelu | Ammatilliset perhekodit voivat helpottaa sijaisperheiden taakkaa

Suomessa vallitsee huutava pula sijaisperheistä. Mediassa on tuotu esille, että juuri murrosikäiset nuoret tarvitsevat kipeimmin sijoituspaikkoja. Yhtälö on mahdoton toteuttaa, ja syyt löytyvät palvelujärjestelmämme valuvioista sekä liian myöhäisestä puuttumisesta.

”Varhainen puuttuminen” on mantra, jota on toisteltu kymmeniä vuosia. Ensimmäiset huolta aiheuttavat merkinnät on saatettu tehdä jo vuosia aikaisemmin neuvolassa. Ei ole kenenkään etu – vähiten lapsen –, että huostaanotto tapahtuu jopa viisitoista vuotta liian myöhään, kun vihdoin todetaan yhteiskunnan avohuollon tukitoimien ja perhekuntoutuksen olleen riittämättömiä.

On syytä pohtia, mikä on ollut näiden tukitoimien hintalappu ennen huostaanottoa. Mikäli miljoonasäästöjä ja inhimillistä kärsimystä todella halutaan ehkäistä, toimet on tehtävä oikeaan aikaan ja riittävän vahvasti.

Tämän viivyttelyn seurauksena huostaanotetut murrosikäiset oireilevat jo niin voimakkaasti, että heidän hoitonsa tavallisessa sijaisperheessä on muuttunut mahdottomaksi.

Tavallisen sijaisperheen eväät eivät yksinkertaisesti riitä näiden nuorten massiivisiin tarpeisiin. Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen vaatii puolen vuoden valmennuksen ilman sote-alan tutkintoa, ja monet vanhemmat tekevät päivätöitä kodin ulkopuolella. Yhtälö on epärealistinen. On ammatillista sokeutta odottaa, että hento peruskoulutus ja arki iltapuhteina riittäisivät vakavasti oireilevan nuoren pelastamiseen.

Ratkaisuksi tarjotaan usein kallista laitoshoitoa, vaikka käsissämme on toimiva välimuoto. Lastensuojelulaitoksen ja tavallisen sijaisperheen välissä on ammatillinen perhekoti. Se on luvanvaraista toimintaa, jossa henkilöstöltä vaaditaan alan tutkinto, ja perhekodin vanhemmat ovat läsnä ympäri vuorokauden käymättä kodin ulkopuolella töissä. Ammatillisen perhekodin kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin laitoshoidon. Lisäksi niiden hoidolliset tulokset ja vaikuttavuus kestävät erinomaisesti vertailun niin sijaisperheisiin kuin laitoksiin. Silti tämä toimintamalli on jostain syystä lähes tuntematon ja aliarvostettu päättäjien keskuudessa.

Sijaisperheitä tarvitaan silloin, kun toimenpiteet ovat oikeaan aikaan, ei silloin, kun nuoren ongelmat ovat jo kriisiytyneet. Hyvinvointialueiden on reagoitava huoleen ajoissa ja otettava ammatilliset perhekodit tehokkaammin osaksi sijoitusketjua.

Vaikeasti oireileva nuori ansaitsee ammatillista ja sitoutunutta hoitoa kodinomaisessa ympäristössä – ja se on myös yhteiskunnan taloudellinen etu.

• Taina Riipinen
• perhekotivanhempi
• Ammatillisten perhekotien liiton jäsen

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.