Lasten tiedekysymykset | Mistä pöly syntyy? Ja syntyisikö sitä, vaikka huone olisi ihan ilmatiiviisti suljettu?

Mistä pöly syntyy? Ja syntyisikö sitä, vaikka huone olisi ihan ilmatiiviisti suljettu?

Leo Huotilainen, 10

Pöly ei synny mistään tietystä aineesta tai tavarasta, vaan se on hyvinkin sekalainen kokoelma kaikenlaisia pieniä hiukkasia.

Pölyä syntyy etenkin, kun monista ympärillämme olevista materiaaleista irtoa vähitellen pieniä hitusia.

Kaikista kankaista, kuten vaatteista, lakanoista ja matoista, irtoaa tekstiilikuituja. Paperista ja pahvista irtoaa selluloosakuituja, ihmisistä hiuksia ja kuolleita ihosoluja ja lemmikeistä karvoja.

Ulkoa asuntoihin kulkeutuu muun muassa hiekkaa, multaa ja siitepölyä mukanamme, mutta myös ilmastoinnin kautta tai talojen rakenteiden epätiiviyden takia.

Jos huone olisi aivan tiiviisti suljettu ilman pienintäkään reikää eikä siellä olisi ketään, aluksi pinnoille laskeutuisi huoneessa jo ollut leijuva pöly.

Sen jälkeen pölyn syntyminen olisi todella vähäistä, mutta ei välttämättä aivan olematonta. Monet materiaalit, kuten paperi tai maali, kokevat hyvin hidasta vanhenemista, joka voi synnyttää erittäin pieniä hiukkasia.

Pölyn syntyminen ja kertyminen kuitenkin vähenisivät joka tapauksessa hyvin pieneen määrään.

• Tom Kuusela
• fysiikan yliopistotutkija
• Turun yliopisto

Tämä saattaa olla palanen neandertalinihmisen huilusta. Se löytyi Sloveniasta 1995. Kuva: Wikimedia Commons/ Petar Milošević

Mistä ihminen on löytänyt musiikin ja mikä on maailman vanhin soitin?

Otava Hyysalo, 7

Ihmiset ovat löytäneet musiikin viestiessään toisilleen. Tutkijoiden mukaan musiikilla ja puheella on luultavasti yhteinen alkuperä, sillä varhaiset ihmiset käyttivät sanojen sijaan muun muassa rytmisiä ja melodisia ääniä.

Nykyihmisten luomasta puhekielestä sellaiset piirteet karsiutuivat ajan myötä paljolti pois, mutta ne muodostivat perustan toisenlaiselle kielelle eli musiikille.

Musiikin löytymisestä on myös paljon tarinoita. Vanhoissa eri puolilta maailmaa kerätyissä tarinoissa kerrotaan usein, että ihmiset ovat saaneet musiikin lahjaksi jumalilta tai hengiltä.

Se on hyvin ymmärrettävää, koska musiikille tyypilliset sävelet ja tasainen pulssi tekevät siitä melkoisen erilaista kuin ihmisen puhe.

Vanhimmat löydetyt soittimet ovat puhallinsoittimia ja helistimiä. Keski-Euroopasta on löydetty noin 40 000 vuotta vanhoja luuputkia, joissa on ihmisen tekemiä reikiä eli puhallinsoittimen sormiaukkoja.

Helistimiltä vaikuttavat Afrikasta ja Lähi-idästä löytyneet jopa 100 000 vuotta vanhat kotilonkuoret, jotka on koottu yhteen keholla kannettaviksi.

Niitäkin ennen on luultavasti ollut erilaisista kasvinosista, puusta ja nahasta tehtyjä soittimia, mutta niistä ei ole säästynyt todisteita. Puhaltimien ja helistimien lisäksi ne ovat voineet olla erilaisia yhteen lyötäviä kapuloita, ilmassa pyöritettäviä suhistuspuita tai raapivan äänen aiheuttavia hammasidiofoneja.

Vanhoissa yhteisöissä erilaisia soittimia soitettiin juhlissa ja muissa tilaisuuksissa, joissa ihmisiä oli kokoontunut yhteen. Kaikilla oli tapana laulaa ja tanssia, mikä vahvisti yhteisöllisyyden tunnetta.

• Riitta Rainio
• musiikkitieteen yliopistonlehtori
• Itä-Suomen yliopisto

Jos kyy puree ihmistä, kyse on puolustautumisesta. Mieluummin se pakenee. Kuva: Kimmo Taskinen/HS

Mitä on kyyn myrkky ja mitä se myrkky tekee?

Miikka Halla, 6

Kyyn myrkky on sekoitus monia eri aineita. Se koostuu etenkin erilaisista valkuaisaineista, entsyymeistä ja peptideistä. Myrkyn koostumus myös vaihtelee eri maiden, vuodenaikojen ja yksilöiden välillä.

Myrkyn tärkein tehtävä liittyy kyyn ruoan hankintaan. Myrkky lamauttaa saaliin ja aloittaa myös sen kudosten ja solujen hajottamisen, mikä auttaa kyytä ruoansulatuksessa.

Monissa tutkimuksissa onkin havaittu, että kyyn myrkky sisältää esimerkiksi saaliin valkuaisaineita pilkkovia seriiniproteaasi- ja metalliproteaasi-nimisiä entsyymejä.

Kyyn myrkky ei ole yleensä sille itselleen vaarallista, sillä saaliiseen siirtynyt myrkky hajoaa kyyn ruuansulatuselimistössä. Mikäli myrkkyä sattuu pääsemään kyyn verenkiertoon, veren vasta-aineet tekevät sen vaarattomaksi.

Myrkky voi auttaa kyytä myös suojautumaan. Jos kyy puree ihmistä, kyse onkin puolustautumisesta. Yleensä kyy mieluummin pakenee, puhisee tai tekee varoitusiskuja.

On havaittu, että vain noin puolet kerroista, jolloin kyy puree ihmistä, puremaan erittyy myrkkyä.

Myrkky tuhoaa verisuonten seinämiä ja verisoluja, jonka takia sitä kutsutaan hemotoksiiniksi. Myrkky sisältää myös muun muassa verenpainetta nopeasti alentavia natriureettisiä peptidejä ja veren hyytymistä voimistavia ja heikentäviä C-tyypin lektiinivalkuaisaineita.

Ihmiselle kyyn myrkky aiheuttaa usein sisäistä verenvuotoa ja mustelmia sekä turvotusta. Puremakohta voi olla kipeä, ja myös vatsavaivoja ja pahoinvointia voi tulla. Allergiselle ihmiselle saattaa tulla jopa hengitysvaikeuksia. Toisinaan oireet ovat vakavia.

Jos kyy puree, kannattaa pysyä rauhallisena ja yrittää pitää puremakohtaa paikallaan koholla. Varsinkin lapsi pitäisi viedä lääkärin tarkastettavaksi. On fiksua käyttää varmuuden vuoksi kumisaappaita paikoissa, joissa epäilee kyitä olevan.

• Hanna Laakkonen
• kokoelmapäällikkö
• Luonnontieteellinen keskusmuseo

Numerot eivät lopu, vaikka kuinka sitkeästi niitä luettelisi. Kuva: Wikimedia Commons

Jos eläisi ikuisesti, voisiko laskea äärettömään? 1, 2, 3...

Nathaniel Lindh, 6

Jos eläisi ikuisesti, voisi laskea äärettömän pitkään, mutta laskeminen ei loppuisi koskaan. Sellaista hetkeä ei tulisi, että voisi sanoa ääretön ja voisi lopettaa.

Äärettömänhän pitää nimittäin olla suurempi kuin mikään luku. Jos laskenta johtaisi johonkin lukuun, jota kutsuisi äärettömäksi, niin tuo ääretön plus yksi olisi vielä suurempi luku. Eli äärettömäksi julistettu luku ei olisikaan kaikista suurin eli ääretön.

Äärettömän kanssa puuhailu on arkielämän näkökulmasta melkoisen kummallista.

Ajatellaanpa vaikka Hilbertin hotelliksi nimettyä tilannetta. Tuossa kuvitteellisessa paikassa on ääretön määrä huoneita. Vaikka se olisi täynnä, aina mahtuu uusi asukas. Pyydetään vain jokaista jo majoittunutta henkilöä siirtymään huoneestaan numeroltaan yhtä suurempaan. Silloin huone 1 vapautuu uudelle asiakkaalle.

• Samuli Siltanen
• teollisuusmatematiikan professori
• Helsingin yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen lasten.tiedekysymykset@hs.fi. Palstaa toimittaa Touko Kauppinen.