Lasten tiedekysymykset | Miksi monia alkaa laulattamaan suihkussa?

Miksi monia alkaa laulattamaan suihkussa?

Kerttu Holopainen, 6

Monia alkaa laulattaa suihkussa, koska lämmin ja kostea ilma tuppaa tuntumaan miellyttävältä kurkussa ja muissa hengitysteissä. Suihkun tasainen ääni on myös kuin säestävä soitin, joka kutsuu usein laulamaan.

Lisäksi suihkussa saa olla omassa rauhassa ja omissa ajatuksissa, mikä sekin saattaa laulattaa. Esimerkiksi lempilaulun laulaminen suihkussa saa monen mielen iloiseksi.

Moni on myös utelias oman äänensä suhteen. Suihku on aivan kuin pieni äänilaboratorio, jossa lauluääni etenee ilmassa, kunnes törmää kylpyhuoneen koviin pintoihin, joista ääni heijastuu takaisin huoneeseen.

Siksi oma ääni palaa korviin vasta pienen viiveen jälkeen. Syntyy myös kaiuntaa, ja oma ääni kuulosta tavallista voimakkaammalta.

Jos vettä pääsee korviin, silloinkin tapahtuu kiinnostavaa. Kun vesi sulkee korvakäytävän, osa omasta äänestä heijastuu takaisin kohti tärykalvoa kuin pienessä kaikukammiossa – tuntuu kuin ääni soisi pään sisällä! Suihkussa voikin harjoitella myös hiljaa hyräillen, koska lauluääni kuuluu tavallista herkemmin.

Lauluun rytmiä tuovaa läiskyvää komppia voi lisätä taputtamalla käsillä rintaa tai reisiä. Vaikka suihkussa laulattaisi, veden säestämää konserttia ei kannata venyttää liian pitkäksi, koska puhdas vesi on arvokas luonnonvara.

Kannattaakin jatkaa laulamista ja äänen tutkimista suihkun jälkeen. Esimerkiksi alikulkutunnelissa tai metsässä voi tuntua mielenkiintoiselta laulaa. Kun innostuu laulamaan erilaisissa ympäristöissä, voi seuraavaksi vaikkapa rohkaistua yllättämään ystävän laululla!

• Elisa Seppänen
• musiikkikasvatuksen lehtori
• Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Sadevesi huuhtoo ilmasta ilmansaasteita ja siitepölyä. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Onko sadevesi aina niin puhdasta, että sitä voi juoda?

Veikko Holopainen, 9

Sadevettä ei nykyisin suositella juotavaksi missään paikassa.

Joka puolella maailmaa ilmassa on usein ainakin jonkun verran pitkään ympäristössä säilyviä haitallisia aineita, jotka sisältävät muun muassa fluoria. Noita aineita voi päätyä myös sadeveteen.

Sateen aikana sadevesi nimittäin huuhtoo ilmasta ilmansaasteita ja siitepölyä. Sen vuoksi sateen alussa sadevesi on usein likaisempaa kuin myöhemmin. Mitä kauempana päästölähteistä ollaan, sitä puhtaampaa vesi yleensä on.

Haitallisia aineita päätyy ilmaan esimerkiksi tehtaista, palontorjunta-aineista, elektroniikasta ja teknisistä vaatteista. Jos kuitenkin Suomessa avaa suunsa vesisateen aikana ja maistelee sitä hieman, siitä ei todennäköisesti ole mitään haittaa.

Sadevesi on maailman puhtainta Suomen Lapin syrjäisillä alueilla. Kuitenkin myös sinne tulee vaihtelevassa määrin ilmansaasteita kauempaa.

Suomessa on kuitenkin onneksi hyvää ja puhdasta hanavettä, joka on sekin alun perin osittain peräisin sadevedestä. Hanaveden laatua tarkkaillaan jatkuvasti.

Poikkeusoloissa, jos muuta juomavettä ei ole käytössä, sadeveden käyttö juomavetenä on yksi vaihtoehto. Silloin vesi kannattaisi kerätä mahdollisimman puhtaasta paikasta ja puhtaaseen elintarvikekäyttöön tarkoitettuun astiaan, eikä sitä kannattaisi seisottaa lämpimässä, koska siihen voisi kasvaa bakteereja ja levää.

Vesi olisi hyvä suodattaa vielä kaupoissakin myytävän aktiivihiilen läpi sekä keittää.

• Ulla Makkonen
• erikoistutkija
• Ilmatieteen laitos

Kaikki eläimet syövät ja kakkaavat tavalla tai toisella. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Kakkaavatko kaikki eläimet?

Jouka Hiltunen, 7

Kaikki eläimet eivät kakkaa samalla tavalla kuin ihmiset. Kaikki kuitenkin syövät ja kakkaavat enemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella.

Syödyssä ravinnossa on nimittäin yleensä sulamattomia osia, joita eläin ei pysty käyttämään hyväkseen. Ne täytyy poistaa elimistöstä, koska ne olisivat muuten vain tiellä ja haitaksi.

Madoilla, niveljalkaisilla sekä ihmisillä ja muilla selkärankaisilla ruoka otetaan suulla, joka on yleensä muodostunut niin, että se sijaitsee päässä ja jätökset kakataan takapään peräaukosta.

Onteloeläimillä, kuten meduusoilla, polyypeillä, koralleilla ja merivuokoilla, on vain yksi aukko, johon sitä ympäröivillä lonkeroilla eli tentakkeleilla pyydystetään ravintoa ja sulamattomat ravinnon osat poistetaan saman aukon kautta.

Eräillä onteloeläimillä, kuten esimerkiksi koralleja muodostavilla korallipolyypeillä, on solujen eli elimistönsä rakennuspalikoiden sisällä leviä, jotka tuottavat yhteyttämällä ravintoa itselleen ja onteloeläimelle.

Yhteyttämisessä syntyy samalla happea veteen. Yhteyttäminen poistaa onteloeläimen tarvetta syödä ja kakata.

• Jussi Viitala
• tietokirjailija, eläintutkija

Maapallon muoto muuttuu jatkuvasti, joten sen ympärysmittaa on vaikea määritellä ihan senttimetrilleen. Kuva: OMikheeva / Shutterstock

Kuinka pitkä matka on maapallon ympäri senttimetrin tarkkuudella?

Vilma Savilaakso, 11

Maapallon tarkka ympärysmitta riippuu siitä, mitä sillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan, mittausmenetelmästä ja siitä, mitä reittiä pitkin se on mitattu.

Paikan määrityksessä gps-satelliittien avulla käytetään yleisesti WGS84-järjestelmää. Sen mukaan Maan ympärysmitta on päiväntasaajaa pitkin 40 075 kilometriä, 16 metriä ja 69 senttimetriä. Napojen kautta ympärysmitta on 40 007 kilometriä, 862 metriä ja 92 senttiä.

Jos Maan kiertäisi ympäri jostakin päiväntasaajan ja napojen väliltä suoraan eteenpäin kulkemalla, matka olisi näiden kahden ympärysmitan välistä.

Jos maapallon kiertäisi jotakin leveyspiiriä pitkin eli päiväntasaajan suuntaisesti, joutuisi kulkemaan kaareutuvalla reitillä. Tällöin matka olisi sitä lyhyempi, mitä lähempänä napoja oltaisiin.

Jos lähtisi kiertämään maapallon esimerkiksi Helsingin leveyspiiriä pitkin, matka olisi noin 19 984 kilometriä, 911 metriä ja 27 senttimetriä.

WGS84-järjestelmä ei kuitenkaan pysty todellisuudessa sentin tarkkuuteen Maan muodon kuvaamisessa. Järjestelmä hahmottaa maapallon litistyneenä ja sileänä pallona eli ellipsoidina, mutta se ei hahmota pinnalla olevia vuoria ja laaksoja sekä muita maastonmuotoja. Ne eroavat ellipsoidista joissakin kohdissa jopa kilometrejä.

Lisäksi Maan muoto muuttuu ajan myötä jatkuvasti vuorovesien, mannerlaattojen liikkeiden ja muiden ilmiöiden vuoksi. Tarkkojen mittojen saaminen vaatisi tiedon todellisesta kulkureitistä sekä hyvin tarkkaa Maan muodon mallintamista eli laskentaa tietokoneella.

• Jyri Näränen
• tutkimuspäällikkö
• Paikkatietokeskus, Maanmittauslaitos

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen lasten.tiedekysymykset@hs.fi. Palstaa toimittaa Touko Kauppinen.