Mihin rottia tarvitaan?
Taimi Hämäläinen, 9
Riippuu siitä, kenen näkökulmasta asiaa ajatellaan!
Rottaa tarvitsee esimerkiksi toinen rotta. Poikaset tarvitsevat emoa ja leikkikavereita ja aikuiset kumppaneita. Rotat myös auttavat toisiaan varoittamalla vaaroista ja neuvomalla, mistä ruokaa löytyy.
Moni muukin tarvitsee rottia. Pöllöt ja ketut saavat niistä ruokaa itselleen ja poikasilleen. Rottien turkeissa saattaa asua kirppuja, jotka elävät niiden verellä.
Myös ihminen tarvitsee rottia, vaikka uutisissa kerrotaan yleensä niiden aiheuttamista harmeista. Euroopan kaupungeissa alettiin kesyttää rottia parisataa vuotta sitten.
Osasta tuli vuosien saatossa lemmikkejä, jotka tottuvat hoitajaansa ja kaipaavat seuraa. Osasta tuli koe-eläimiä. Koska rotan elimistö muistuttaa ihmisen elimistöä, on rottien avulla opittu paljon kehon toiminnasta ja esimerkiksi lääkkeistä.
Villirotistakin on hyötyä. Ne muistuttavat meitä huolehtimaan ympäristöstämme. Rottia on nimittäin eniten siellä, missä roskat on viety huolimattomasti.
Rotan ei kuitenkaan tarvitse olla hyödyksi ollakseen olemassa. Eihän ihmistenkään tai muiden eläimien arvo katoa, vaikka kukaan ei tarvitsisi juuri nyt.
- Santtu Pentikäinen
- organismi- ja evoluutiobiologian tutkija
- Helsingin yliopisto
Näin neandertalinihmiset ehkä elivät. Ulkonäkömallit olivat esillä saksalaisessa museossa vuonna 2011. Kuva: Wolfgang Runge
Miksi maapallolla ei ole enää muita ihmislajeja kuin Homo sapiens?
Elma Pikkarainen, 12
Muiden ihmislajien häviämiseen on vaikuttanut usea eri tekijä. Tärkein on luultavasti ollut ilmaston muuttuminen.
Ihmislajien kehittyessä tuhansien vuosien aikana maapallon ilmasto muuttui paljon. Pitkiä ja kylmiä jääkausia erottivat toisistaan lämpimämmät välikaudet.
Suotuisa elinympäristö saattoi välillä muuttua muutamassa sukupolvessa vaikeaksi tai mahdottomaksi. Vaikeina aikoina jäljelle jäi lopulta nykyihminen Homo sapiens, joka oli levinnyt hyvin monille eri alueille, joilla pystyi asumaan.
Pienet ryhmät sopeutuivat ilmastonmuutoksiin suurempia huonommin ja olivat alttiimpia tuhoutumaan. Viimeisistä muista ihmislajeista neandertalinihmiset elivät Atlantin ja Välimeren välissä sijaitsevalla Gibraltarilla vielä noin 28 000 vuotta sitten, ja floresinihmiset elivät Floresin saarella Indonesiassa arviolta 50 000 vuotta sitten.
Neandertalinihmisten tiedetään elelleen niin Etelä- ja Keski-Euroopassa, Lähi-idässä että Länsi- ja Lounais-Aasiassa, mutta Homo sapiensin saavuttua samoille alueille he usein hävisivät paikalta muutamissa kymmenissä tai sadoissa vuosissa.
Luultavasti lajit kilpailivat ankarissa oloissa etenkin ruoasta mutta myös muista rajallisista tarpeista.
Homo sapiens pärjäsi kilpailussa paremmin, koska se pystyi muodostamaan suurempia ryhmiä. Isommissa ryhmissä oli enemmän erilaisia asioita osaavia yksilöitä, ja he pystyivät yhdessä metsästämään suuria eläimiä ja puolustautumaan vaaroja vastaan tehokkaammin.
Myös Homo sapiensin kulttuurit eli esimerkiksi tavat, tiedot ja taidot kehittyivät nopeammin. Lajien välisestä väkivallasta ei ole ainakaan vielä löytynyt merkkejä.
- Juha Valste
- tietokirjailija, evoluutiobiologi
Laastari suojaa haavaa. Kuva: Mika Ranta / HS
Miksi haavaa kirvelee?
Kerttu Holopainen, 6
Haavaa kirvelee, koska se toimii eräänlaisena ihmisen kehon hälytysjärjestelmänä.
Kehossa on eri puolilla erilaisia hälytysjärjestelmiä – vähän kuin palohälyttimiä, jotka kertovat aivoille, miten missäkin paikassa menee.
Esimerkiksi jos astuu nastan päälle, kipu kertoo aivoille, että nyt äkkiä on otettava jalka pois kipua aiheuttavasta paikasta, tarkastettava, miten kävi, ja pidettävä jalasta huolta.
Kun tulee haava, se on vastaavan kaltainen paikallinen hätätilanne. Ihmisen lisäksi muillakin eläimillä haavaa kirvelee samoista syistä.
Tuo hätätilanne hälyttää paikalle erilaisia kehomme korjausjärjestelmiä, jotka saavat aikaan esimerkiksi verenhyytymistä ja pöpöjä, kuten bakteereita, siivoavia valkosoluja.
Paikalle tulee myös hormoneja eli eräänlaisia viestiaineita, jotka vaikuttavat siihen, mitä tietoja aivot saavat haavan tilanteesta. Nuo hormonit aiheuttavat kirvelyä häiritsemällä elimistön hermojen toimintaa.
Haavassa olevat hermot ovat saattaneet mennä myös rikki haavan aiheutuessa, jolloin ne saattavat toimia hieman liiankin herkästi – sekin voi tuntua kirvelynä.
Kun hermot toimivat liian herkästi, esimerkiksi haavaan menevä tavallinen vesi saattaa aiheuttaa voimistunutta kirvelyä.
- Minna Halinen
- erikoislääkäri
- HUS
Firenzessä on apteekki, jonka perustivat dominikaanimunkit 1200-luvun alussa. Kuva: Wikimedia Commons/Cristina Maioglio
Mikä on maailman vanhin kauppa?
Sylvi Mäkelä, 8
Maailman vanhimpana yhä toimivana kauppana pidetään useimmiten Italian Firenzessä sijaitsevaa vanhaa apteekkia. Sen nimi on Officina Profumo–Farmaceutica di Santa Maria Novella.
Tuon apteekin perustivat katolisen kirkon dominikaanimunkit 1200-luvun alussa. Kaupassa myydään sekä vanhoihin resepteihin perustuvia rohtoja että nykyaikaisia meikkejä ja hajusteita.
Suomen vanhin kauppa on puolestaan Stepan Jakowleffin 1883 Taivalkoskelle perustama Jalavan sekatavarakauppa, joka toimii yhä saman Venäjän Vienan Karjalasta lähtöisin olevan suvun piirissä.
Kauppoja on kuitenkin ollut todella paljon aiemminkin. Ensimmäiset tiedossamme olevat kaupat olivat Mesopotamiassa eli Kaksoisvirranmaassa, joka sijaitsi lähinnä nykyisen Irakin alueella. Siellä oli todistetusti 4 500–5 000 vuotta sitten temppelien ja yksityisten ihmisten kaupankäyntiä.
Ensimmäisissä kaupoissa myytiin ruokaa, kuten esimerkiksi ohraa, taateleita, kalaa ja olutta sekä käsitöitä ja muualta tuotuja tavaroita ja metalleja. Ostos maksettiin usein tarkasti punnituilla hopeapaloilla tai ohralla.
Tutkijat arvelevat, että kauppaa käytiin ainakin katetuilla basaarimaisilla kaduilla suojassa paahtavalta auringolta.
Myös eräänlaisia kivijalkakauppoja oli jo Mesopotamian Ur-kaupungin katujen varsilla noin 4 000 vuotta sitten. Pienet kauppamaiset kojut sijaitsivat kadun puolella, ja varastot tai käsityöläisten työpisteet olivat sisätiloissa.
Aluksi kauppoja ja erikoisliikkeitä oli nimenomaan kaupungeissa. Tavarat ja ruoka liikkuivat kuitenkin ihmisten ja yhteisöjen välillä jo huikeasti ennen kuin minkäänlaisia kaupparakennuksia oli olemassa. Se tapahtui ensin lainaten, vaihtaen ja lahjoja antaen.
- Helmi Järviluoma
- kulttuurintutkimuksen professori emerita, kirjailija
- Itä-Suomen yliopisto
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen lasten.tiedekysymykset@hs.fi. Palstaa toimittaa Touko Kauppinen.
Source: Helsingin Sanomat · Kuva: Sami Kero
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira