Lapualaiset tyrmistyivät sote-keskuksen lakkauttamisesta: ”Eutanasia lailliseksi, niin päästään hoidettavista”

Lapuan terveyskeskuksen käytävillä ja piha-alueella oli torstaiaamuna vain yksi puheenaihe.

Arviontimenettelyssä paikkakunnan sosiaali- ja terveyskeskus joutui karsittavien listalle. Se on raju isku lapualaisille.

Monien puheista paistaa suuri pettymys: hyvinvointialueen alkutaipaleella annetut lupaukset terveyskeskuksen säilymisestä on rikottu.

Lapualainen Seppo Pohjanoksa sanoo olevansa todella pahalla päällä. Pohjanoksa pelkää, että monien hoidoissa käynti vähentyy tai jopa loppuu tykkänään välimatkan takia.

– Olen sanonut, ettei tässä auta muu kuin Suomen laillistaa eutanasia. Sillä päästään eroon hoidettavista.

Eila Huhta huokaisee, että Lapua on enää vain kuihtuva kylä.

– Kyllähän tämä on kuolinisku Lapualle. Ensin lakkautetaan koulut ja nyt vielä terveyskeskus viedään, Huhta pyörittelee päätään.

Käsky käy ja kyyti on kylmää

Etelä-Pohjanmaa on tänä vuonna arviointimenettelyyn asetetuista hyvinvointialueista ensimmäinen, jolle arviointiryhmä on antamassa kylmää kyytiä.

Rankat toimenpide-ehdotukset tuotiin päivänvaloon keskiviikkona.

Monen kunnan ja kunnanosan lähipalvelut katoavat. Etelä-Pohjanmaan neljänneksi ja kuudenneksi suurimmat kunnat Lapua ja Ilmajoki ovat menettämässä sote-keskuksensa.

Toimenpide-ehdotukset eivät ole pelkkiä ehdotuksia, vaan ne ovat hyvinvointialuetta velvoittavia.

Valtiovarainministeriö asetti kesäkuussa arviointimenettelyyn Etelä-Pohjanmaan lisäksi myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan.

Tällä hetkellä Kymenlaaksossa käydään yt-neuvotteluja ja molemmat alueet ovat ilmoittaneet osastojen lakkauttamisista. Myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueiden yhdistämisestä puhutaan.

Etelä-Pohjanmaalla aluevaltuusto on linjannut, että se alue aikoo pysyä itsenäisenä. Se ei kuitenkaan ole saanut omin voimin tehtyä tarvittavia päätöksiä talouden tervehdyttämiseksi.

Saavatko valtuutetut päättää mitään?

Arviointimenettelyn tarkoituksena on tervehdyttää alueen talous, mutta myös varmistaa, että asukkaat saavat lainmukaiset palvelut.

Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustoa on arvosteltu päättämättömyydestä ja oman kunnan edun ajamisesta. Nyt vaikeitakaan päätöksiä ei enää päästä karkuun.

Ensi viikolla valtuusto sitoutuu arviointityössä määriteltyihin talousraameihin ja joulukuussa lyödään lukkoon se, mitä palveluita luvut pitävät sisällään.

– Päättäjien rooli on tehdä sellaset päätökset, että hyvinvointialue saa talouden tasapainoon. Jokaiselle vuodelle on tietty euromäärä, jolla alijäämä saadaan katettua, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.).

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on kertynyt alijäämää noin 120 miljoonaa euroa. Se pitäisi kattaa vuoteen 2030 mennessä.

Hautala myöntää videolla, että osa päätöksistä tekee kipeää.

Arviointiryhmän esitys perustuu aineistoon, joka on ollut tuottavuusohjelmien valmistelun pohjana tähänkin saakka.

On jo kauan tiedetty, että tilanteelle pitäisi tehdä jotain, muistuttaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen.

– Nyt joudutaan ehkä tekemään enemmän toimenpiteitä kuin olisi ollut tarpeen ennen kuin alijäämä paisui tähän kokoluokkaan.

Kohtuullisen matkan päässä

Kaikkea ei jatkossa enää saa tutusta vanhasta terveyskeskuksesta, vaan palvelut voivat olla digitaalisia tai liikkuvia palveluja, jotka tuodaan koteihin.

Viiden sote-keskuksen mallilla eteläpohjalaisten matka palveluihin on laskettu kohtuulliseksi myös maakunnan reuna-alueilta, Tero Järvinen huomauttaa.

Ilmajoki ja Lapua ovat parinkymmenen minuutin matkan päässä maakuntakeskuksesta Seinäjoelta.

Järvisen mukaan Etelä-Pohjanmaan palveluverkko pohjautuu yhä vanhalle ajattelulle siitä, että kunnat tuottavat sote-palvelut.

– Nyt katsotaan koko maakuntaa ilman kuntarajoja, ja se muuttaa perspektiivin aika totaalisesti.

Sopeuttamista tehdään myös Seinäjoella ”sairaalanmäellä”. Esimerkiksi osastorakenteeseen tehtävillä muutoksilla on Järvisen mukaan suoraan vaikutusta henkilöstömäärään.

– Sairaalanmäellä muutokset tapahtuvat sairaalan sisällä, maakunnassa muutokset ovat palveluverkkoasioita ja nousevat kovemmin julkisuuteen.