Noin 140 000 lasta elää vähävaraisessa perheessä. Köyhyyteen putoaa jatkuvasti uusia perheitä. Lasten ja nuorten arki jakautuu yhä enemmän perheen taloudellisen tilanteen mukaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelmien mukaan sosiaaliturva- ja veromuutokset lisäävät tuloeroja entisestään. THL:n tutkimuspäällikön Jussi Tervolan mukaan kuva on kaksijakoinen. Pienituloisten tulot heikkenevät, ja suurituloisten tulot kasvavat.
Pienituloisissa perheissä elävät lapset ja nuoret kokevat arjessaan aineellisen puutteen lisäksi ulkopuolisuutta. Myös usko omaan tulevaisuuteen on heikompaa kuin paremmin toimeentulevilla. Ennen kaikkea puute rahasta heijastuu jatkuvana huolena ja ahdistuksena taloudellisesta pärjäämisestä. Se on asia, joka on otettava kaikessa huomioon ja joka rajoittaa toiveita ja mahdollisuuksia jo etukäteen.
Kirkon hallitusohjelmatavoitteiden lähtökohtana on ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen. Ihmisarvon kunnioittamisen tulee olla yhteiskuntapolitiikan perusta. Jatkuva taloudellinen huoli heikentää kokemusta ihmisarvosta. Jatkuva eriarvoisuuden lisääntyminen murentaa uskoa oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan.
Köyhyys kaventaa lapsen elämää.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu yhdessä. Kantava ajatus on ollut, että kaikki pyritään pitämään mukana. Yhteiskuntamme tilanne on muuttunut rajusti, ja se näkyy myös kirkon diakoniatyössä. Kirkon diakonia on viimeisiä luukkuja, joille kurottaudutaan.
Kirkko jakoi viime vuonna 10,5 miljoonaa euroa diakonia-avustuksina ja lähes 160 000 ruokakassia. Tämän kaiken mahdollistavat kirkon jäsenet, kaikki ne noin 3,5 miljoonaa suomalaista, jotka haluavat toteuttaa kirkon perustehtävää lähimmäisenrakkautena.
Filosofi Immanuel Kantin ajattelussa toivo liittyy myös toimintaan. Ihmisen tulee olla valmis tavoittelemaan muutosta, ja tahto muutokseen antaa toimintaan toivoa. Toivo nousee siitä, että asioihin voidaan vaikuttaa. Ja vielä vahvempi toivon kokemus syntyy siitä, että yhteinen toiminta mahdollistaa muutoksen. Poliittiset päätökset eivät ole vain päätöksiä, vaan ne osuvat ihmisten elämään; lapsiperheiden tukien leikkaaminen vaikuttaa siihen, mitä illalla syödään, ja työpaikkojen väheneminen näkyy lisääntyvänä köyhyytenä.
Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on nostettava seuraavan hallitusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi. Ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen edellyttää päätöksiä, jotka turvaavat perheiden toimeentuloa ja lasten oikeuksien toteutumista. Vastuu tästä ei voi jäädä diakonian ja järjestöjen avun varaan.
Päättäjien on huolehdittava siitä, ettei yhä useamman lapsen elämä kavennu, kun valinnanvaraa on vähemmän. Lapsen tulevaisuus ei saa riippua perheen toimeentulosta. Ihmisarvon kunnioittaminen mitataan siinä, miten huolehdimme heikoimmassa asemassa olevista.
Käymme kohti joulunaikaa. Toivon, että voimme antaa nuorillemme lahjaksi yhdenvertaisen ja hyvän tulevaisuuden.
- Mari Parkkinen
- Mikkelin hiippakunnan piispa
HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.
Source: Helsingin Sanomat
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira