Lappeenranta hakkasi puut datakeskuksen tieltä – luonnonsuojelupiiri valmistelee asiasta rikosilmoitusta

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri valmistelee tutkintapyyntöä poliisille Lappeenrannan kaupungin tekemistä metsähakkuista.

Kaupunki valmisteli hakkuilla tonttia Polarnoden datakeskusta varten.

Tutkintapyyntö koskisi Lappeenrannan kaupungin Pajarilassa kevättalvella tekemiä hakkuita. Luonnonsuojelupiirin mukaan hakkuut tehtiin laittomasti. Datakeskuksiin liittyvät hakkuut, esimerkiksi Muhoksella ja Haminassa, ovat olleet esillä julkisuudessa syksyn aikana.

Pajarilan metsä oli liito-oravien elinpiiri ja kulkuväylä muille metsäalueille. Nyt se on luonnonsuojelupiirin mielestä tuhottu täysin.

Luonnonsuojelujärjestö ja kaupunki ovat täysin eri linjoilla siitä, onko hakkuissa noudatettu lakia.

Alla olevissa kuvissa näet alueen muutoksen. Vasemmanpuoleinen kuva on otettu elokuussa hakkuiden jälkeen. Oikeanpuoleinen kuva on otettu ennen hakkuita viime vuoden maaliskuussa:

Nopeasti töihin ja keskeytyspyyntö

Maaliskuun viimeisenä päivänä Lappeenrannan kaupunki tiedotti Pajarilaan tulevasta datakeskusinvestoinnista. Samalla kaupunki lupasi säilyttää liito-oravien kulkureittinä toimivan laajan metsäalueen datakeskuksen ympäristössä.

Kaupunki ei aikaillut alueen muutostöissä, vaan kirves kalahti puuhun saman tien.

Huhtikuussa huolestuneet ihmiset ottivat yhteyttä luonnonsuojelupiiriin ja kertoivat, että Pajarilassa hakataan liito-oravametsää.

15. huhtikuuta Suomen luonnonsuojeluliiton aktiivi Juha Juuti otti yhteyttä kaupunkiin ja pyysi sitä välittömästi keskeyttämään hakkuut.

Juuti perusteli asiaa luonnonsuojelulailla, EU-direktiivillä sekä ely-keskuksen ja Lappeenrannan kaupungin omilla vuoden 2022 lausunnoilla, jotka korostivat liito-oravien kulkuyhteyksien merkitystä alueella.

Kaupungin mukaan ongelmaa ei ollut: hakkuut oli tehty ohjeiden ja kaavamääräysten mukaisesti liito-oravat huomioiden. Lisäksi töitä ei olisi voitu keskeyttää, sillä työmaa oli jo valmis ja puut kaadettu.

Luonnonsuojelupiiri: liito-oravien kulkuväylät tuhottu

Keskeyttämispyynnöstä kului viikko, kun luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Kimmo Saarinen ja Juha Juuti lähtivät katsomaan, miltä Pajarilan hakkuualueella näytti.

He huomasivat, että liito-oravien kulkuväylät oli tuhottu.

Juutin ja Saarisen mukaan liito-oraville oli jätetty kulkuväyliksi parin metrin levyisiä kaistaleita. Asiantuntijoiden mukaan kulkureitin suositeltava leveys vastaavilla paikoilla olisi 40–50 metriä.

– Lisäksi yhden kulkuväylän melkein kaikki puut ovat kuolleita tai kirjanpainajan vahingoittamia eli kuolevia, joten koko niin sanottu kulkukäytävä tulee häviämään lähitulevaisuudessa, Juuti kertoo.

Kaupunki: Liito-oravan kulkuyhteydet hakkuualueen ulkopuolella

Juha Juuti kirjelmöi huolista kaupungille ja sai vastaukset Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiältä sekä kaupunginjohtaja Tuomo Salliselta. Juuti lisäsi sähköpostivastauksen saajiksi myös paikallismediat, joten virkamiesten vastaukset saapuivat myös Ylelle.

Maarit Pimiän mukaan hakkuut on toteutettu voimassa olevan asemakaavan ja rakentamisluvan mukaisesti.

Pajarilan asemakaava sai lainvoiman vuonna 2022. Kaavalausunnoissa kerrotaan, että liito-oravan elinpiirin heikentäminen ja hävittäminen on alueella kielletty luonnonsuojelulain nojalla.

Ennen kevättalven hakkuita kaupunki teki lisäselvityksiä alueella liito-oravan elinpiiristä. Muun muassa Lupa- ja valvontaviraston biologit kävivät paikalla.

– Sovimme heidän kanssaan siitä, mitä voimme tehdä liito-oravien kulkuyhteyksien parantamiseksi, Pimiä kertoo.

Pimiän mukaan nyt hakkuualue on entistä maa- ja metsätalousaluetta, jonka puusto ei ole ollut liito-oravan liikkumisen kannalta tärkeää.

– Liito-oravalle tärkeät elinympäristön ydinalueet, lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä kulkureitit sijoittuvat hakatun alueen ulkopuolelle. Alueet on huomioitu jo asemakaavassa sekä hakkuun toteutuksessa, Pimiä toteaa.

Juuti ei purematta niele selitystä. Hänen mukaansa metsähakkuita ei oikeuta edes se, vaikka Lappeenrannan kaupunki ei olisi tuoreissa selvityksissä tehnyt ainuttakaan liito-oravahavaintoa alueelta.

– On luonnollista, että liito-oravan reviiri autioituu joskus vähäksi aikaa ja palautuu jälleen, kun liikkumiskäytävät ovat kunnossa ja mahdollistavat pesinnän jatkumisen alueella, Juuti sanoo.

Tutkintapyyntö tekeillä

Juha Juutin mukaan Pajarilassa jo vuosia aiemmin tehdyt metsähakkuut olivat pirstoneet liito-oravan reviirin niin pieneksi, ettei sieltä olisi voitu hakata puustoa lainkaan tuhoamatta reviirin elinkelpoisuutta.

– Kuluvana keväänä tehdyt metsähakkuut ovat lopullisesti katkaisseet kaikki liito-oravan kulkuyhteydet muille metsäalueille, mikä johtaa vääjäämättä Pajarilan populaation tuhoutumiseen nopealla aikataululla, toteaa Juuti.

Luonnonsuojelupiirin mukaan aluetta ei voida enää ennallistaa siten, että liito-orava palaisi sinne. Siksi se toivoo, että kaupunki kompensoisi vahingot. Kompensaatio tarkoittaa sitä, että haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta jossain muualla.

– Meillä ei ole vielä ekologinen kompensaatio käytössä kaupungilla. Valitettavasti, kertoo kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä.