Aku Louhimieheltä tulee tänään ensi-iltaan elokuva, jota on verrattu Tuntemattomaan sotilaaseen

Aku Louhimiehen uutta sotakuvausta verrataan Tuntemattomaan sotilaaseen, mutta se kertoo erilaisen tarinan hyvin erityisestä konfliktista.

Teksti:

Videot:

Tekstin editointi:

10:53

Kun ajattelee Lapin sodan koukeroita, tuntuu, että aivot nyrjähtävät. Suomen pakotettu, äkillinen puolenvaihto ja sota, jota osa rintamamiehistä päätyy jatkamaan suoraan Kannakselta. Tuho, jota vetäytyvät saksalaiset saivat aikaan mennessään. Ja tietenkin viattomat siviilit ja Lapin hauras luonto sodan uhreina.

Ohjaaja Aku Louhimies on käsikirjoittanut elokuvan Lapin sota kirjailija Antti Tuurin kanssa. Käsikirjoituksen pohjana on Tuurin vuonna 2012 ilmestynyt teos Rauta-antura. Lapin sota saa ensi-iltansa tänään perjantaina, ja siitä odotetaan katsojamenestystä. Louhimiehen edellinen sotaelokuva Tuntematon sotilas (2017) keräsi teattereissa yli miljoona katsojaa.

Kirjan keskiössä on nuoren kauhavalaispojan sotakokemus. Elokuvassa 19-vuotias Heikki Ojala (Luukas Niskanen) on hiljainen tarkkailija, elokuvan silmät.

Hän lähtee Lappiin halukkaasti, vielä Karjalan taisteluiden jälkihuumassa.

Muun muassa Tuntematon sotilas -elokuvasta tunnetun Aku Louhimiehen mielestä elokuvankin tuli lähteä käyntiin Kannakselta, jotta Lapissa kehkeytymässä olevan konfliktin juurisyyt tulevat esiin.

– Suomen asemaan vaikutti hyvin paljon se, mitä suurvaltojen välillä tapahtui. Neuvostoliitto eteni Karjalan kannaksella, ja tietyllä tavalla pakotti Suomen rauhaan, Louhimies muistuttaa.

Jatkosodan aselepoehtoihin syyskuussa 1944 kuului natsi-Saksan joukkojen karkottaminen Suomesta. Saksan ja Suomen välille puhkesi Lapin sota, vaikka varsinaista sodanjulistusta ei annettukaan.

Peter Franzén kuuli tarinoita Lapin sodasta jo lapsena

Siviilien tarinat Lapin sodan tapahtumista kulkivat pitkään suusta suuhun, sillä moni asia juuttui Neuvostoliiton hallitseman sensuurin hampaisiin.

Näyttelijä Peter Franzén on kotoisin Keminmaasta Lounais-Lapista. Hän asui osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan isovanhempiensa kanssa.

– Muistot sodasta olivat meillä osa kotipaikkakunnan historiaa. Niistä puhuminen oli ihan luonnollista. Isoisän kanssa oli kaverilliset suhteet ja varsinkin hän kertoi paljon, Franzén muistelee.

Franzén näyttelee elokuvassa sotilaspastoria, joka luovii uudelle rintamalle heitettyjen sotilaiden sekä hämmennyksen tilaan joutuneiden siviilien välillä. Entisistä saksalaisista aseveljistä on yhtäkkiä tullut vihollisia.

– Se oli hyvin kummallinen tilanne. Varsinkin, kun aseveljeyden aikana ihmiset olivat tutustuneet toisiinsa, syntyi rakkaussuhteita ja kaikkea tämmöistä normaalia elämää, mitä meillä ihmisillä on, Franzén tuumaa.

Louhimies pohtii, kuinka suomalaiset joutuvat muuttamaan ajatteluaan, kun aseveljistä tulikin vihollisia.

Saksalaisnäyttelijä Volker Bruch haluaa nähdä ihmisen univormun alla

Franzénin esittämä sotilaspastori ajautuu erilleen vaimostaan, jolle leimahtaa rakkaussuhde saksalaisen upseerin kanssa.

Upseerin rooliin on saatu saksalainen tähti, Volker Bruch. Hänet muistetaan erityisesti kansainväliseksi menestykseksi nousseesta Babylon Berlin -sarjasta. Bruch esittää sarjan päähenkilöä, poliisivoimissa työskentelevää Gereon Rathia.

Bruch on näytellyt useissa historiallisissa sarjoissa ja elokuvissa. Lapin sota oli silti hänelle melko tuntematon palainen Euroopan historiaa.

– Tiesin kyllä, että tällainen sota on joskus käyty Suomessa, mutta en sen enempää. Minulle selvisi vasta tämän elokuvaprojektin myötä, mistä oikein oli kyse, Bruch kertoo.

Volker Bruchin roolihahmo Lapin sodassa ei ole aggressiivinen natsiupseeri, joka ärjyy sylki lentäen. Sellaisia olemme nähneet valkokankaalla riittämiin. Bruch sanoo havainneensa, että nyt tuosta stereotypiasta on päästy irti ja eteenpäin.

Bruch kertoo haluavansa näyttelijänä päästä kiinni siihen, mikä ihmistä motivoi toimissaan, oli univormu tai muu ulkoasu sitten millainen tahansa.

Lapin luonto teki vaikutuksen saksalaistähteen:

Naiset marssitetaan kohti mahdollista kuolemantuomiota

Louhimiehen elokuva käsittelee myös naisten tilannetta Lapin sodassa.

Muoniossa käytiin kiivas taistelu lokakuussa 1944 Suomen ja saksalaisjoukkojen välillä. Elokuvassa ryhmä naisia lähetetään Muoniosta Ouluun tuomiolle maanpetoksesta. He ovat kaikki työskennelleet saksalaisille, ja osalla on saksalainen seurustelukumppani. Niin myös Franzénin esittämän sotilaspastorin vaimolla Saaralla.

– Minä en voi tietää, millaista on olla naisena sodassa 1940-luvun Suomessa. Mutta tiedän, millaista on olla nainen, millaista on rakastaa, kaivata ja pelätä. Aika helposti se hahmo löytyi, kertoo Saaraa näyttelevä Sannah Nedengård.

Naiset lähtevät jalkapatikassa Ouluun pienen sotilasjoukon saattamina. Satunnainen kuorma-autokyyti vauhdittaa matkaa. Myös elokuvan tarkkailija, nuori Heikki, on tässä saattueessa mukana.

Naisilla on matkavarusteenaan kevyet kapsäkit, jalassaan silkkisukat ja pikkukengät.

Sannah Nedengård ja Peter Franzén kertovat millaista oli näytellä pohjoisen Suomen olosuhteissa.

Lapin sota -elokuvaa ei kannata verrata Tuntemattomaan

Lapin sota -elokuvaa markkinoidaan Tuntemattoman sotilaan sisarteoksena. Elokuvat ovat kuitenkin eri kirjailijoiden kynästä. Väinö Linna oli sodan ajan ääni, Antti Tuuri on aikalainen.

Eivätkä elokuvatkaan ole samasta muotista. Lapin sota kallistuu melkein enemmän draamaelokuvan kuin sotakuvauksen suuntaan.

– Toivon ja uskon, että yleisö kaipaa erilaisia näkökulmia. On väistämättäkin selvää, että tämä on erilainen elokuva kuin Tuntematon. Mutta kyllä tämä konfliktikin oli erityinen, Aku Louhimies pohtii.

Kun saksalaiset ovat vetäytyneet, elokuvan Heikki Ojala pääsee takaisin kotitilalleen Kauhavalle. Asiat ovat asettuneet uuteen perspektiiviin. Heikkiä kiinnostavat nyt kevätkylvöt enemmän kuin sotatoimet.

Lapin sota päättyi huhtikuussa 1945.

Peter Franzén on elokuvaroolissaan sovitteleva ja empaattinen, ihminen, joka etsii yhteentörmäyksien sijaan yhteenkuuluvuutta. Samanlaista henkeä hän toivoisi kokevansa tämän päivän Suomessa.

– Yhtenäisyys on tällaisina aikoina pienen maan valttikortti. Nato ei meitä auta, vaan se, että seisomme rinnakkain.