Suomen on varauduttava vakaviin kriiseihin. Siksi valmiuslainsäädäntöä tarvitaan, ja tarve lain uudistamiselle on todellinen. Varautuminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että henkilöstön oikeudet ovat poikkeusolojen ensimmäinen uhri.
Hallituksen eduskunnalle antama lakiesitys laajentaisi mahdollisuuksia poiketa muun muassa työ- ja lepoajoista, vuosilomista, varallaolosta ja irtisanomisajoista. Työnantajille annettaisiin lisää valtuuksia toimia, mutta henkilöstön oikeusturvaa vahvistavia keinoja esityksessä on niukasti. Tähän pitää eduskuntakäsittelyssä tulla huomattava parannus.
Lakiesityksessä työnantajan valtuuksien tarkemmat rajat määriteltäisiin soveltamisasetuksilla. Kokemukset korona-ajasta osoittavat kuitenkin, että kriisissä ja kiireessä tällaisiin yksityiskohtiin ei ehditä paneutua.
Julkisilla aloilla työnantajien poikkeusvaltuudet koskisivat satojatuhansia ihmisiä. Julkisella sektorilla lukuisat ammattialat joustavat kuitenkin jo nyt kriisitilanteissa, kun terveydenhuollon, pelastustoimen, opetuksen, puolustuksen ja turvallisuuden sekä hallinnon ammattilaiset tekevät kaikkensa kansalaisten arjen turvaamiseksi.
Koronapandemian aikana henkilöstö venyi äärirajoilleen pitääkseen yhteiskunnan toiminnassa. Uusi valmiuslaki näyttäisi palkitsevan tämän viestimällä, että jatkossa heidän on joustettava vieläkin enemmän.
Koronapandemian aikana nähtiin myös, että poikkeusvaltuuksien käyttöön liittyy merkittäviä ongelmia. Irtisanomisaikoja pidennettiin esimerkiksi terveydenhuollossa paikoin myös työyksiköissä, joiden toimintaa pandemia ei koskenut lainkaan.
Siksi työnantajien uusien valtuuksien rinnalle tarvitaan selkeitä rajoja ja oikeusturvaa. Näihin hallituksen esitys tarjoaa henkilöstölle lähinnä tyhjää kättä, kun työnantajilla on käytössään koko työkalupakki.
Lakiesityksen keskeinen epäkohta on, ettei siinä säädetä työnantajalle seuraamuksia toimivaltuuksien väärinkäytöstä: ei sakkovastuuta eikä hyvitysvelvollisuutta perusteettomasta toimivallan käytöstä. Muun muassa loman merkitystä työntekijän suojana ei tuoda esiin edes lain perusteluissa.
Kyse ei ole vastakkainasettelusta turvallisuuden ja henkilöstön oikeuksien välillä. Vahvuutemme on varmuus siitä, että myös vaikeina aikoina lakeja sovelletaan oikeudenmukaisesti.
Jos poikkeusolojen varjolla henkilöstön oikeuksia voidaan kaventaa ilman asianmukaista seuraamusjärjestelmää, vaarannamme lopulta keskeisen voimavaramme: luottamuksen julkisalojen työhön.
- Heli Hartman-Mattila
- neuvottelupäällikkö
- Jaana Pohja
- viestintäpäällikkö
- Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko
HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.
Source: Helsingin Sanomat
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira