Laboratorioon pääsee Hauholla enää yhtenä päivänä viikossa – asukkaat pelkäävät, että kohta lähtee koko terveysasema

Kanta-Hämeessä Hauhon terveysaseman odotustilassa istuu harmistunut mies, jonka varaama aika Fimlabin laboratorioon ohittui kaksikymmentä minuuttia sitten.

– Minulla on varattu aika, hän sanoo.

Vieressä odottavat selittävät, että ajanvarauksesta huolimatta pitäisi ilmoittautua päätteellä. Miehellä ei ole mukana ajo- eikä Kela-korttia.

– Otan sitten vuoronumeron, hän sanoo.

Varattu aika jää käyttämättä.

Fimlabin Kanta-Hämeen aluejohtaja Birgit Aikion mukaan ajoista jää noin kolme prosenttia peruuttamatta.

– Keskimäärin noin seitsemän prosenttia varatuista ajoista jää käyttämättä. Pidämme tarkoituksella ylimääräisiä aikoja, jotta saatavuus pysyy joustavana.

Muuten näytteenotto sujuu tasaisesti: käynnit kestävät muutaman minuutin. Käynnit ovat lisääntyneet aukiolopäivien vähentyessä.

Hauholaiset ovat valittaneet terveyspalvelujen supistamisesta hallinto-oikeuteen.

Palveluja tarpeen mukaan

Fimlabin alueellinen palvelujohtaja Anna-Maija Haapala kertoo, että laboratorioiden kysyntää ja tarjontaa seurataan viikoittain.

Hauho muuttui yksipäiväiseksi maaliskuussa osana koko Kanta-Hämeen lähipalveluiden yhtenäistämistä. Muita ovat Parola, Tervakoski ja Loppi.

Laboratoriotyöntekijät liikkuvat Kanta-Hämeen alueella eri palvelupisteissä.

Asiakkaat voivat asioida missä tahansa pisteessä, esimerkiksi helpomman pysäköinnin vuoksi.

– Palvelut pyritään järjestämään niin, että aikoja on siellä, missä niitä tarvitaan, Haapala sanoo.

Hauholle ei ole tulossa toista laboratoriopäivää.

– Se tarkoittaisi yhdenvertaisuusperiaatteella, että myös muut yhden päivän pitäjät pitäisi ajatella toisella tavalla. Tämä on tämän vuoden suunnitelma yhdessä hyvinvointialueen kanssa, Birgit Aikio sanoo.

Näytteenottomäärien vertailu selittää eron Lammiin.

– Hauho on pienempi kuin Lammi. Jos toimipisteet yhdistettäisiin, laboratoriopalvelu olisi auki viisi päivää viikossa ja palvelisi molempien kuntien asukkaita. Tätä on aiemmin hahmoteltu palveluverkkosuunnitelmassa kauppakeskus Tuuloseen, kertoo Aikio.

Jono, joka ei näy tilastossa

Hauhon sote-seurantaryhmän jäsen, eläinlääkäri Olga Kuksina kuvailee laboratorion supistumisen vaikutuksia kylän arkeen.

– Ihmisillä menee huomattavasti enemmän aikaa laboratoriokäynteihin, kun he joutuvat lähtemään kauemmas kaupunkiin tai Lammille.

Eläkeläinen Marjatta Salminen käy laboratoriossa noin kolmen viikon välein, ilman omaa autoa.

– Olen kauhean kiitollinen, jos laboratorio pysyy täällä. Minun täytyy aina pyytää kyytiä naapurilta.

Salmisen vuoro tulee tällä kertaa nopeasti, mutta hän toivoisi useampia päiviä.

Ratkaisuksi tarjotaan Assi-sairaalaa

Birgit Aikio toivoo, että asiakkaat löytäisivät Fimlab Assin Hämeenlinnassa, jossa on Nopsa-pikaverinäytteenotto ilman ajanvarausta. Marraskuussa kokeillaan myös lauantaipalvelua.

– Jos tutkimuksen tulos halutaan mahdollisimman pian, kannattaa hakeutua Assiin. Lähipalvelussa vastaus valmistuu vasta seuraavana päivänä, hän sanoo.

Moni Hauholla ei halua lähteä kaupunkiin. Arja Rönkkö muistelee keskussairaalan jonoja.

– En mieluusti menisi muualle. Luulen, että moni käynti jää käymättä.

Viime kesänä kysyntä lisääntyi ennakoitua enemmän.

– Oli Assi-sairaalan muutto ja kahdeksan viikon kesäsulku. Nyt syyskuun jälkeen on lisätty aikoja ja tilanne on helpottunut.

”Säästöjä ei pitäisi tehdä terveydenhuollosta”

Kuksina edustaa myös Hauhon yrittäjäyhdistystä. Hänen mukaansa palvelujen supistuminen osuu kipeästi yksinyrittäjiin.

– Meidän yrittäjien terveydenhuolto on monesti julkisen terveydenhuollon varassa. Usein käydään vain, kun on pakko.

Kuksinan mukaan säästöjä ei pitäisi hakea ihmisten terveydenhuollosta, koska se heijastuu koko ihmisten elinikään.

– Mistä säästetään? Jos terveydenhuolto säilyy Hauholla, ihmisillä on huomattavasti lyhyempi matka lääkäriin ja laboratorioon. Ihmiset pysyvät täällä.

Naapuri kuljettaa maaseudulla

Arja Rönkkö kuljettaa säännöllisesti tuttaviaan terveyskeskukseen, sillä se on lähempänä kuin Hämeenlinna. Auttamiseen kuluu yleensä koko päivä.

– Tämä on elämää joukkoliikenteen ulkopuolella, hän sanoo.

Palvelujen supistuminen vaikuttaa myös naapureihin ja tuttaviin, joiden avulla pääsee lääkärille tai laboratorioon ilman omaa autoa tai bussivuoroa.

– Lähipalveluiden säilyttäminen on tärkeää, jos haluamme säästää maaseudun asutuksen ja edistää kaikkien hyvinvointia, Kuksina sanoo.

Jos terveyskeskus lopetetaan, myös apteekki voi lähteä. Kuka silloin jää maaseudulle, hän pohtii.