”On se iso mötikkä”, lääketieteen tohtori Sami Qadri naurahtaa.
Hän tarkoittaa mötikällä maksaa. Ihmisen isoin sisäelin voi painaa jopa puolitoista kiloa.
Näinkin suuri ja tärkeä elin voi sairastua ilman, että ihminen huomaa mitään. Ja monen maksa on sairastunut.
Jopa 25–30 prosentilla suomalaisista on rasvamaksa, Qadri kertoo.
Erityisen ikävä yhdistelmä maksalle on vyötärölihavuus ja alkoholi.
”Vyötärölihavalla ihmisellä yksi olut voi vastata neljää olutta normaalipainoiseen verrattuna.”
Lääketieteen tohtori Sami Qadri johtaa Husissa tutkimusryhmää, joka tutkii metabolista rasvamaksatautia. Kuva: Asta Salmi
Miksi on näin?
Rasvamaksa voi olla seurausta joko liiallisesta energiansaannista, runsaasta alkoholin käytöstä tai näiden kahden yhdistelmästä.
Useimmat ovat rasvoittaneet maksansa syömällä liikaa kovaa rasvaa ja sokeria, kuten makkaraa, leivonnaisia ja pitsaa.
Erityisesti vyötärölihavuus altistaa maksan rasvoittumiselle.
”Vaikka ihminen olisi painoindeksin perusteella lihava, mutta ylimääräinen rasva ei kerry vyötärölle vaan lanteiden, pakaroiden ja reisien alueelle, hänellä ei useinkaan ole metabolista rasvamaksaa.”
Metabolinen rasvamaksa tarkoittaa sitä, että ihmisen maksasoluissa on liikaa rasvaa ja hänellä on jokin aineenvaihdunnan riskitekijä, kuten korkea verenpaine tai verensokeri tai poikkeavat rasva-arvot.
Maksa voi rasvoittua myös runsaan alkoholin käytön seurauksena.
Se, miten rasvamaksa on syntynyt, vaikuttaa eri tavoin vakavan maksasairauden eli maksakirroosin riskiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksissa on mitattu esimerkiksi ihmisten pituutta, painoa, vyötärönympärystä ja alkoholinkäyttöä.
Tutkijat ovat voineet jälkikäteen selvittää, miten eri riskitekijät ja niiden yhdistelmät ovat yhteydessä sairauksiin.
”Tutkimuksissa on havaittu, että vyötärölihavuus ja alkoholi yhdessä vahingoittavat maksaa enemmän kuin kumpikaan tekijä yksinään."
Avataan tätä kolmella kategorialla.
Ensin on ihminen, jolla on vyötärölihavuutta mutta jolle ei maistu alkoholi. Hänellä on tietty riski saada vakava maksasairaus seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Sitten on ihminen, jolla ei ole vyötärölihavuutta mutta jolle maistuu alkoholi. Hänelläkin on niin ikään tietty riski.
Kolmanneksi on ihminen, jolla on vyötärölihavuutta ja jolle maistuu alkoholi.
”Loogisesti voisi ajatella, että kolmannen riski olisi näiden kahden summa. Mutta nyt 1+1 ei olekaan kaksi vaan paljon enemmän”, Qadri sanoo.
”Riski moninkertaistuu.”
Yksi alkoholiannos tarkoittaa esimerkiksi pulloa keskiolutta tai 12 senttilitraa viiniä. Ihmisellä, jolla on rasvamaksa, 1–2 alkoholiannosta päivässä kaksinkertaistaa vakavan maksasairauden riskin noin kymmenen vuoden aikana.
Se tarkoittaa sitä, että hän joutuu maksasairauden takia sairaalahoitoon, saa maksasolusyövän tai jopa kuolee.
”Naisilla sama alkoholimäärä aiheuttaa vielä suuremman riskin kuin miehillä.”
Kun yhtälöön lisätään selkeä vyötärölihavuus, riski kasvaa roimasti. Qadri havainnollistaa sen näin:
Valitaan kaikista suomalaisista satunnainen joukko ihmisiä ja pannaan heidät järjestykseen vyötärölihavuuden perusteella.
Kun joukosta otetaan lihavin kolmannes, heillä yksi ravintola-annos alkoholia päivässä nostaa vakavan maksasairauden riskin yli viisinkertaiseksi.
”Normaalipainoisen henkilön täytyy juoda nelinkertainen määrä, jotta hänen riskinsä nousee samalle tasolle.”
Rasvoittuminen on maksalle hätätila, joka saa sen toiminnan sekaisin ja muuttaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa.
Metabolinen rasvamaksa on iso riskitekijä kakkostyypin diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille.
Tällainen ihminen on altis saamaan esimerkiksi sydänkohtauksen.
Heillä, joille kehittyy henkeä uhkaava maksasairaus, on yleensä vyötärölihavuutta ja liiallista alkoholin käyttöä.
Tarkkaan ei tiedetä, miksi ylipainon ja alkoholin yhdistelmä on maksalle niin tuhoisa.
Yksi mahdollisuus on, että alkoholin palamisesta syntyy normaalia enemmän haitallisia happiradikaaleja, jotka vaurioittavat maksasoluja.
”Tämä on nähty eläin- ja solukokeissa.”
”Jos on geenimutaatio, ylipainoa ja runsasta alkoholinkäyttöä, kyseessä on tripla-paha kombo.”
Alkoholi on energiatiheä solumyrkky. Maksan pitää keskittyä alkoholissa olevan etanolin polttamiseen, jotta se pääsee myrkystä nopeasti eroon.
”Alkoholi ohittaa kaiken muun aineenvaihdunnassa”, Qadri kertoo.
Maksa on kuin tehdas, jonne virtaa rasvaa kehon rasvakudoksista ja ruoasta. Jotta rasvaa ei kertyisi maksaan, sitä pitäisi saada myös ulos samaa tahtia. Yksi tapa päästä rasvasta eroon on polttaa sitä energiaksi.
”Kun maksa polttaa etanolia, se ei pysty samaan aikaan polttamaan rasvahappoja, jolloin rasvaa alkaa varastoitua maksasoluihin.”
Maksa myös valmistaa alkoholista uutta rasvaa, ja alkoholi kiihdyttää rasvojen vapautumista rasvakudoksista. Nämä pahentavat osaltaan rasvamaksaa.
Alkoholin vaikutus maksaan vaihtelee ihmisestä toiseen. Joillekin haitat tulevat jo vähäisemmästä käytöstä.
Myös perinnöllinen alttius vaikuttaa. Noin 40 prosenttia suomalaisista kantaa vähintään yhtä kopiota geenimuunnoksesta, joka altistaa rasvan kertymiseen maksaan.
”Noin yksi kahdestakymmenestä suomalaisista on saanut molemmilta vanhemmiltaan kopion geenistä. Kahden kopion saaneilla on kolminkertainen määrä rasvaa maksassa verrattuna identtiseen ihmiseen, jolla ei ole yhtään kopiota geenistä.”
Jos on raitis ja normaalipainoinen ilman muita riskitekijöitä, geenistä ei ole haittaa.
”Mutta jos on geenimutaatio, ylipainoa ja runsasta alkoholinkäyttöä, kyseessä on tripla-paha kombo.”
Rasvoittunut maksa vasta mötikkä onkin. Vaikeassa rasvoittumisessa maksan koko jopa tuplaantuu.
Tärkeimmät hoitokeinot ovat laihduttaminen ja alkoholinkäytön vähentäminen.
”Laihduttaessa rasva lähtee ensimmäisenä maksasta. Noin 5–10 prosentin painonpudotus parantaa rasvamaksan isolla todennäköisyydellä kokonaan.”
Myös juomisen lopettamisen jälkeen rasva voi vähentyä maksasta parissa viikossa.
”Maksa on onneksi hyvin korjautumiskykyinen.”
Voit arvioida maksasi tilaa Terveyskylän riskilaskurilla.
Lue lisää: Diabetes yleistyy, koska elimistö on luotu niukkuuteen
Lue lisää: Vatsan viskeraalirasva on erityisen haitallista – vanhentaa sydäntä ja aivoja
Lue lisää: Tervettä lihavuutta ei ole, laaja tutkimus osoittaa
Lue lisää: Joka kolmannella on rasvamaksa, eikä normaalipaino aina suojaa siltä
Source: Helsingin Sanomat · Anna Sievinen HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira