Kuusi kuvaa | Maapallo lämpenee väistämättä, ja tältä seuraukset näyttävät

Ihmiset loikoilevat savun sumentaman auringon alla, kun maastopalot roihuavat vastarannalla. Kuva otettiin viime kesänä Ranskan Lacanaussa.

Kuvasta tuli kuin symboli sille, miten ilmastonmuutos koettelee myös Euroopan keskiluokkaa.

Maapallon keskilämpötila nousee väistämättä yli 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, YK:n ympäristöohjelma UNEP kertoi aiemmin syksyllä.

Tässä tilanteessa maailman johtajat kokoontuvat tällä viikolla YK:n ilmastokokoukseen Turkin Antalyassa.

Kokoukselta ei odoteta suurta läpimurtoa, vaan se nähdään enemminkin toimeenpanon kokouksena: nyt jo sovitut tavoitteet pitäisi muuttaa teoiksi.

Historiallisena pidetyssä Pariisin ilmastosopimuksessa maat sitoutuivat pyrkimään siihen, että maapallon lämpeneminen rajoittuisi 1,5 asteeseen. Tavoitteella haluttiin vähentää ilmastonmuutoksen riskejä ja haitallisia vaikutuksia.

Miltä maapallo nyt näyttää, kun 1,5 asteen rajan ylittäminen on väistämätöntä?

Kuusi kuvaa havainnollistaa, miten ihminen kamppailee muuttuvan elinympäristön kanssa.

Ranska

Ranskaa koettelivat useat helleaallot viime kesänä. Kuva: Maximilien Lamy / AFP

Ranskan Lacanaussa viime kesänä otettu rantakuva levisi useisiin tiedotusvälineisiin, kun Eurooppa kärvisteli poikkeuksellisessa helteessä.

Kuvan sanoma oli yksinkertainen mutta vaikuttava: ilmastonmuutokselta ei välty Euroopan keskiluokkakaan.

Välimeren maat ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle. Siellä keskiluokan elämäntyyli on jo nyt koetuksella.

Uima-altaat jäävät täyttämättä veden säännöstelyn takia. Sähkölaskut kasvavat, kun kodeissa hurisee ilmastointi. Tulva- ja metsäpaloalueilla asuntojen hinnat voivat laskea ja vakuutusmaksut nousta.

Kuumuus sekoittaa lomasesongit.

Yhdysvallat

Kanadan maastopalojen savu ylti Detroitiin Yhdysvaltoihin viime heinäkuussa. Kuva: David Peinado / Reuters

Kun Kanadan maastopaloista syntynyt savu ylsi viime kesänä Yhdysvaltojen suurkaupunkeihin, presidentti Donald Trump älähti.

Hänen mukaansa Kanada oli tahallaan laiminlyönyt metsiensä hoidon, minkä seurauksena Yhdysvaltoihin tunkeutui epäterveellistä ilmaa.

Ilmastonmuutoksen tiedetään pitkittävän kuumia ja kuivia jaksoja. Juuri näiden tekijöiden kerrottiin pahentaneen Kanadan paloja.

Trumpin johdolla Yhdysvallat on vetäytynyt Pariisin ilmastosopimuksesta ja purkanut ilmastosääntelyä maassa.

YK:n ympäristöohjelman UNEPin ennusteet maapallon lämpenemisestä ovat osittain synkentyneet viime vuodesta. Yhtenä syypäänä tähän pidetään Yhdysvaltoja.

Nepal

Valvontakameran kuvaama video on järkyttävä. Muurahaisen kokoiset tummat ihmishahmot juoksevat, kunnes kuvapinta muuttuu harmaanmustaksi vedestä ja maa-aineksesta.

Ilmaston lämpeneminen ohentaa jäätiköitä ja sulattaa vuoriston ikiroutaa, mikä todennäköisesti oli osasyy Himalajalla sijaitsevan vuorenrinteen sortumiseen.

Tämän seurauksena valtava tulva pyyhkäisi Kiinan ja Nepalin välisen raja-aseman, jonne edellä kerrottu valvontakamera oli asetettu.

Lähes 1 500 ihmisen on vahvistettu kuolleen Nepalissa, ja yli 5 000 on yhä kateissa. Jälleenrakennuksen arvioidaan maksavan noin neljä miljardia euroa, mikä vastaa kymmenesosaa Nepalin bruttokansantuotteesta.

Nepal maksaa ilmastonmuutoksesta valtavaa hintaa. Jäätiköiden sulamisen odotetaan kiihtyvän, ja jossain kohtaa se vaikuttaa myös alueen ihmisten vedensaantiin.

Indonesia

Indonesian Jaavan saarella vesi on ottanut vallan asuinalueella. Kuva: Ajeng Dinar Ulfiana / Reuters

Se asuu jo talon sisällä, nimittäin vesi. Indonesian Jaavan saarella taloja jää veden varaan, kun maa vajoaa muun muassa pohjaveden liiallisen käytön vuoksi.

Samaan aikaan ilmastonmuutos nostaa merenpintaa.

Näiden seurauksena vesi tunkeutuu yhä syvemmälle sisämaahan.

Tilanne on vaatinut paikallisilta kekseliäisyyttä. Osa rannikkokylien asukkaista on korottanut kotiensa lattioita estääkseen meriveden tulvimisen sisälle.

Näitä taloja kutsutaan kääpiötaloiksi, sillä lattian korottaminen on madaltanut huonekorkeutta. Sisään päästäkseen on kumarruttava tai jopa ryömittävä, brittilehti The Economist kertoi kesällä julkaistussa artikkelissaan.

Merenpinnan nousu on yksi ilmastonmuutoksen pitkäkestoisimmista seurauksista. Se jatkuu vuosisatojen ajan, vaikka kasvihuonepäästöjä onnistuttaisiin vähentämään merkittävästi.

Somalia

Nälkää paenneet ihmiset hakeutuivat leirille Somalian Baidoassa. Kuva: Feisal Omar / Reuters

Kuivuus pakotti Luul Mohamedin ja hänen viisilapsisen perheensä jättämään Somalian Keski-Jubassa sijaitsevan kotinsa. He taivalsivat kahdessa viikossa yli 300 kilometriä päästäkseen Baidoaan. Siellä heitä odotti telttaleiri.

Mitä seuraavaksi tapahtuisi, siitä Mohamedilla ei ollut tietoa. Aivan ensiksi he tarvitsivat ruokaa.

Uutistoimisto AP kertoi perheen kohtalosta elokuussa. Nyt marraskuussa kuivuus on vaihtunut rankkasateisiin ja tulviin Keski-Juban alueella. YK:n siirtolaisuusjärjestö arvioi, että eri puolilla Somaliaa lähes miljoona ihmistä voi joutua jättämään kotinsa tulvien takia lähiaikoina.

Somalian kierre on lohduton. Maassa on sodittu lähes yhtäjaksoisesti 35 vuoden ajan. Mohamedin perheen kotiseutu Keski-Juba on yksi islamistisen al-Shabaab-järjestön vahvimmista tukialueista.

Sota heikentää alueen kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, ja ilmastonmuutos taas voi ruokkia konfliktia, kun ihmisten toimeentulo on koetuksella.

Nuoret kaduilla

Ympäristöliike Elokapinan mielenosoituksessa kesällä vaadittiin Suomea irtautumaan fossiilisista polttoaineista. Kuva: Eeva Valtokari / IS

Erityisesti nuoret ovat osoittaneet mieltä riittämättömien ilmastotoimien takia jo pitkään.

He perivät ilmastoltaan erilaisen maailman kuin aiemmat sukupolvet.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei ole tehty tarpeeksi, vaikka esimerkiksi uusiutuvan energian käytössä on otettu merkittäviä askeleita.

1,5 asteen rajapyykki ylittyy, ja nyt pohditaan, kuinka pitkäksi aikaa.

Asiantuntijoiden viesti on seuraava: osa ilmastonmuutoksen seurauksista on jo peruuttamattomia, mutta tulevaisuuden lämpenemiseen voidaan yhä vaikuttaa.

Juttua varten on haastateltu Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtoria Karoliina Pietarilaa ja TAH-säätiön vaikuttamistyön asiantuntijaa Kaisa Kososta.