Kuolleet | Jarmo Färdigin jutuissa urheilun riemu ja tuska kulkivat käsi kädessä

Urheilutoimittaja Jarmo ”Jakke” Färdig kuoli Itäkeskuksen palvelutalossa Helsingissä 17. lokakuuta 2026. Hän kuoli pitkälliseen sairauteen 73-vuotiaana. Färdig oli syntynyt 15. marraskuuta 1952 Helsingissä.

HS:n urheilutoimituksessa Färdig aloitti tenniksestä kirjoittavana avustajana 1970-luvulla ja vakituisena toimittajana 14. tammikuuta 1986.

Pitkä työura kulki Tennislehden päätoimittajan kautta Urheilulehteen, Suomen Tietotoimistoon, Uuteen Suomeen ja Iltalehteen, josta hän siirtyi Hesariin vuoden 1986 alussa. Alkuoppinsa toimittajan uralle hän sai Laajasalon opistosta.

Jakke tunnettiin paitsi laaja-alaisena urheilutoimittajana myös huumorintajuisena ja rohkeana vedonlyöjänä.

Keväällä 2001 HS:n urheilutoimittajat Heikki Miettinen ja Färdig löivät tuhannen markan vedon suomalaisen tenniksen tulevaisuudesta.

”Sanoin, ettei kukaan suomalainen mies tai nainen voita ATP- tai WTA-turnausta pitkiin aikoihin. Löimme siis vetoa”, Miettinen kertoo.

Miettinen ei uskonut suomalaispelaajan turnausvoittoon viiden vuoden sisällä. Jakke oli toista mieltä. Hän uskoi, että voitto tulisi, kun vain jaksaisi odottaa.

Vedon määräaika lähestyi, kunnes Jarkko Nieminen voitti Aucklandin turnauksen tammikuussa 2006.

”Markat vaihtuivat vedon aikana euroiksi ja lopulta kiikutin 165 euroa Hesarin toimitukseen Jakelle”, Miettinen kertoo.

Myös kirjoituksissaan Jakke antoi kaikkensa ja heittäytyi täysillä peliin. Tunnettu esimerkki tästä on vuoden 2006 yleisurheilun EM-kisoista.

Ennen Göteborgissa pidettyjä kisoja Jakke kirjoitti pyöräilevänsä seuraavana kesänä Lahden Eliittikisoihin, jos Suomi ottaisi enemmän kuin yhden mitalin.

Suomi sai Göteborgissa kolme mitalia, ja Jakke joutui lunastamaan lupauksensa. Hän pyöräili 100 kilometriä Lahden Eliittikisoihin kesällä 2007. Kotiin Jakke palasi seuraavana päivänä autolla, ja pyörä tuli junassa perässä.

Jarmo Färdig pyöräili Lahden Eliittikisoihin hävittyään vedon Suomen mitalien määrästä Göteborgin EM-kisoissa. Kuva: Hannes Heikura

Färdig Sanomatalossa vuonna 2015. Kuva: Laura Oja / HS

Färdig kirjoitti urheiluaiheista laaja-alaisesti, mutta hänen ykköslajejaan olivat yleisurheilu, koripallo ja tennis. Mikään aihe ei kuitenkaan tuntunut vieraalta.

Lukuisissa urheilun arvokisoissa Jakke oli tuttu näky toimittajien haastatteluringissä. Hesarissa hänen ensimmäinen olympialaisiin suuntautunut työmatkansa osui Calgaryn talvikisoihin vuonna 1988.

Calgaryssa Jakke puki urhoollisesti päälleen Päivikki-vaimon hankkiman lämpöpuvun, vaikka föhntuuli toi mäkimonttuun ja hiihtostadionille 18 celsiusasteen lämpöaallon.

Olympiareissuja kertyi aina vuoden 2012 kesäkisoihin Lontoossa. Siellä hän raportoi saman illan aikana David Rudishan maailmanennätysjuoksun 800 metrillä ja Usain Boltin kultamitalin 200 metrillä.

Mieleenpainuvimpana hetkenään Jakke piti koripallon MM-kisojen ottelua Suomi–Yhdysvallat vuonna 2014.

”Maamme-laulu ja 8 000 fania nostivat ihokarvat”, Jakke muisteli.

Färdigin uran viimeiseksi työmatkaksi ulkomailla jäi koripallon EM-kisat 2015, jotka pelattiin Ranskan Lillessä ja Montpellier’ssa

Jakke oli työtovereidensa arvostama journalisti. Pitkän uransa aikana hän näki journalismin muuttuneen melkeinpä täysin.

”Väki on vähentynyt ja netti ja sosiaalinen media lisänneet työn määrää. Aloitin aikana, jolloin käytössä oli telex ja sitten telefaksi. Tällaiselle tekniselle tumpelolle tekniikkaa on tullut paljon lisää. Vilpittömästi ihailen nuoria toimittajia, jotka ovat monitaitureita”, Jakke kertoi toimittaja Esa Liljan haastattelussa Helsingin Sanomissa tammikuussa 2015.

Tuolloin Jakke oli hänelle oudossa tilanteessa – haastateltavana. Färdig palkittiin Urheilugaalassa vuoden urheilujournalistina.

”Ihan mukavalta tuntuu. Tämä on ehkä viimeinen yritys saada mut alalta veke. Mutta ei vielä”, Jakke vitsaili.

Jarmo Färdig (oik), Ari Pusa ja Hannes Heikura yleisurheilun MM-kisoissa Berliinissä vuonna 2009. Kuva: HS/ Hannes Heikura

Jarmo Färdig palkittiin tammikuussa 2015 vuoden urheilutoimittajana. Kuva: Laura Oja / HS

Urheilugaalan jatkoilla suomalainen urheiluväki laidasta laitaan kävi onnittelemassa tuttua toimittajaa. Ensimmäinen kättelijä oli Färdigin vanha tuttu, silloinen pääministeri Alexander Stubb.

Kokemuksesta oli pelkkää hyötyä urheilutoimittajan kiireisessä työssä. Kun Färdig soitti ja tavoitteli haastateltaviaan, hänelle myös vastattiin.

Jakelle maailma ei ollut koskaan niin synkkä, etteikö siitä saanut aikaan huumoria. Toivuttuaan haastavasta lonkkaleikkauksesta Jakke totesi, ettei hän ihan vielä ollut siinä kunnossa, että juoksisi Tukholman maratonin. Raikas huumori kannatteli häntä loppuun asti.

Jakke oli nuoruudessaan itsekin hyvin urheilullinen. Hän pelasi Vestassa jääpalloa maalivahtina, harrasti jalkapalloa ja tennistä. Golfin yleistyessä 1990-luvulla Jakke löysi siitä heti uuden lajin.

Jarmoa jäävät kaipaamaan Päivikki-puoliso, lapset ja hieman yli vuoden vanha lapsenlapsi, joka oli Jarmon ylpeyden aihe. Jakke esitteli usein videopätkiä pienestä pojasta, jolla on myös isoisänsä piirteitä. Jarmo ja Päivikki olivat yhdessä 53 vuotta.

Urheilun merkitys oli Jaken mielestä draamassa.

”Urheilussa riemu ja tuska kulkevat käsi kädessä.”

HS 15.1.2015: Jarmo Färdig: Urheilun suuruus on riemussa ja tuskassa

Oikaisu 20. lokakuuta kello 17.00. Korjattu kuvatekstiä. Färdig pyöräili Lahden Eliittikisoihin hävittyään vedon mitalien määrästä Göteborgin EM-kisoissa, ei hävittyään vedon Heikki Miettiselle.

Oikaisu 20. lokakuuta kello 17.26. Färdigin työuran viimeisiksi arvokisoiksi ulkomailla jäivät koripallon EM-kisat 2015, ei koripallon MM-kisat vuonna 2014, kuten jutussa virheellisesti kirjoitettiin.

Oikaisu 20. lokakuuta kello 18.28.Göteborgin EM-kisat olivat vuonna 2006, ei vuonna 2007.