Aiemmin kunnanjohtajan paikka saatettiin nähdä eläke­virkana. Tällä vuosi­kymmenellä johtajat ovat vaihtuneet erityisen tiheään. Uusi aika koittaa myös Halsualla.

Eläköityvä kunnanjohtaja Jari Penttilä kertoo, miten tuulivoimaloista saatavat verotulot ovat pelastaneet Halsuan talouden. Video: Heini Holopainen / Yle

14:37

Kun Jari Penttilä jää eläkkeelle Halsuan kunnanjohtajan virasta, hän on ehtinyt johtaa alle tuhannen asukkaan keskipohjalaista kuntaa 14 vuotta.

Penttilä on suomalaisessa kuntakentässä harvinaisuus. Hänen lisäkseen vain kuusi muuta kuntajohtajaa on hoitanut virkaansa vuodesta 2013 tähän päivään.

Halsuan 2027 tammikuussa virastaan eläköityvä kunnanjohtaja Jari Penttilä.
Jari Penttilä aloitti pestinsä Halsuan kunnassa kunnansihteerinä 1990. Vuonna 2013 valtuusto siirsi hänet kunnanjohtajan virkaan, kun edellinen eläköityi. Nyt Penttilä lomailee, kunnes eläke alkaa helmikuun alussa. Kuva: Heini Holopainen / Yle

Kunnanjohtajia tutkinut Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo, että kuntien johto on vaihtunut viime vuosina tiheään tahtiin. 71 prosenttia kuntajohtajista on ollut nykyisessä virassaan vain viitisen vuotta.

Uutta johtajaa on tarvittu yleensä siksi, että entinen on vaihtanut työpaikkaa tai siirtynyt eläkkeelle. Osa on myös irtisanoutunut omasta tai kunnanvaltuuston aloitteesta.

Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan aiemmin oli traditio, että virassa oltiin pitkään, vähintään 10–20 vuotta. Nuori johtajasukupolvi ei kuitenkaan enää pidä kunnanjohtajuutta eläkevirkana tai elämäntehtävänä. He siirtyvät urallaan eteenpäin tai lähemmäs kotiseutuaan.

Tutkija ei pidä suurta vaihtuvuutta välttämättä ongelmallisena, jos samassa kunnassa ovi ei käy parin vuoden välein.

Toisaalta pitkät urat voivat tuoda valtuustokaudet ylittävää näkemystä ja vakautta. Toisaalta taas uusi johtaja voi tuoda mukanaan uusia avauksia ja kuntaan uutta draivia.

Nainen seisoo vaaleaa taustaa vasten.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom on tutkinut kuntajohtajia. Kuva: Kuntaliitto

Uusi aika edessä kunnassa

Halsuan uudeksi kunnanjohtajaksi valittu Anna Nieminen aloittaa 16. marraskuuta vs. kunnanjohtajana. Sitä ennen hän on saanut kahden viikon perehdytyksen työhönsä.

Nieminen sijoittaa Manner-Suomen seitsemänneksi pienimmän kunnan täysin uuteen asentoon kuntakartalla.

Se siirtyy niiden kuntien joukkoon, joiden johdossa on nainen. Näitä kuntia on Manner-Suomessa vuoden 2025 tiedon mukaan noin kolmasosa.

Lisäksi 41-vuotias Nieminen on kunnanjohtajaksi nuori, sillä kunnanjohtajien keski-ikä oli viime vuonna 52 vuotta.

Halsuan 2026 valittu kunnanjohtaja Anna Nieminen.
Halsuan vs. kunnanjohtaja Anna Nieminen työskenteli aiemmin Suupohjan koulutus- ja työllisyyskuntayhtymässä henkilöstöpäällikkönä. Kuva: Heini Holopainen / Yle

Marianne Pekola-Sjöblom valottaa, että kuntajohtajien etätyöskentely ja pendelöinti kotipaikalta on yleisempää kuin ennen. Alle puolet pienten kuntien kuntajohtajista asuu johtamassaan kunnassa. Isompien kuntien kohdalla osuus on suurempi.

Tutkijan mukaan johtajien asuinpaikkaa ei yleensä nähdä ongelmana. Myöskään kuntalaki ei velvoita kunnanjohtajaa asumaan johtamassaan kunnassa, luottamushenkilöillä sellainen vaatimus on.

Halsuakin saa kunnanjohtajan, joka aikoo ainakin tällä erää käydä töissä 50 kilometrin ajomatkan päästä Vimpelistä.

Haasteita riittää

Jari Penttilän pestin aikana sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin kunnilta hyvinvointialueille ja palveluita alettiin vetää syrjäalueilta pois.

Samaan aikaan kuntien taloustilanne on kiristynyt ja väestön ikääntyminen kiihtynyt.

– Tämä on ollut yhtä myllerrystä koko ajan, ainoa pysyvä on ollut muutos, summaa väistyvä kunnanjohtaja.

Halsuan kohdalla taloushuolet näyttäisivät olevan ohi, sillä kuntaan rakennetaan ja suunnitellaan useita tuulivoimapuistoja ja vireillä on datakeskus- sekä energiavarastoinvestointeja.

Tuloveroprosentti on ollut Manner-Suomen kolmanneksi korkein, mutta ensi vuodelle sitä lasketaan 10,5 prosentista 9,9 prosenttiin.

Halsuan vuonna 2026 valmistuva ja joulukuussa käyttöön otettu kunnantalo.
Tuulivoimarahojen ansiosta Halsua on rakentanut uuden hirsisen kunnantalon. Sinne päästään muuttamaan joulukuussa. Entisessä kärsittiin sisäilmaongelmista. Kuntaan valmistuu myös uusi päiväkoti. Kuva: Heini Holopainen / Yle

Halsuan kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Pärkkä kiteyttää pienen kunnan uuden aseman ja haasteet. Entisaikaan junaradan rakentaminen herätti syrjäiset kunnat hiljaiselosta, nyt sen tekee energiainfra.

– Olemme ajatelleet, että Halsua on syrjässä ja sivussa pääteistä, mutta nyt 2020-luvun rautatie eli sähköinfra vaikuttaakin kuntaamme todella monella tavalla.

Vaikka talous on kunnossa, Halsuankin väki ikääntyy, eikä lapsia synny entiseen tahtiin. Väistyvä kunnanjohtaja Jari Penttilä toivoo, että itse asiassa uudet hankkeet parantaisivat tätäkin tilannetta.

– Onhan se mahdollista, että kun hankkeet tuovat alueelle työntekijöitä, joku heistä jäisi tänne ja saisimme uusia kuntalaisia, visioi Penttilä.

Kuntaliittoa huolettaa väkimäärän väheneminen myös demokratian vuoksi. Liitossa mietitään, löytyykö vaaleihin tarpeeksi ehdokkaita ja kiinnostaako äänestäminen.

Päiväkotilasten tekemä taideteos, joka esittää Jari Penttilää.
Halsuan päiväkodin lapset lahjoittivat Jari Penttilälle omakuvan, kun hän täytti 60 vuotta. Kuva: Heini Holopainen / Yle

Source: Yle · Heini Holopainen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira