Kristillisdemokraattien velkajarruresepti: 7,5 miljardin leikkaukset ja 1,5 miljardin veronkorotukset

Kristillisdemokraatit esittää 9 miljardin sopeutuksia. Puolue leikkaisi eniten hyvinvointialueilta ja valtionhallinnosta, mutta säästäisi myös puolustuksesta ja nostaisi tuloveroa.

11:04Päivitetty 11:06

Hallituspuolue kristillisdemokraatit tekisi ensi vaalikaudella raskaimmat leikkaukset hyvinvointialueisiin, valtionhallintoon ja julkisen sektorin henkilöstöön.

– Tarkoitus on liian suuren julkisen velan ja julkisen alijäämän taittaminen, puheenjohtaja Sari Essayah totesi tiedotustilaisuudessa.

Hyvinvointialueiden menojen kasvua hillittäisiin yli kahdella miljardilla eurolla, muun muassa rahoituslain uudistuksella, kiinteistömenoja karsimalla sekä noin 25% prosentin leikkauksella hyvinvointialueiden rahoitusindeksiin.

Valtionhallinnon uudistuksesta puolue hakisi vähintään miljardin euron säästöt. Julkisen sektorin henkilöstökuluista syntyisi niin ikään miljardin säästöt vuoden 2031 tasolla, puolue laskee.

Indeksijäädytys tehtäisiin myös puolustusmenoihin. Vaikutus olisi 670 miljoonaa euroa vuonna 2031.

Sosiaaliturvasta 400 miljoonaa, taidelaitosten indeksit jäihin

Sosiaaliturvaa puolue leikkaisi 400 miljoonalla esimerkiksi lyhentämällä ansiosidonnaisen työttömyysturvan 300 vuorokauteen ja porrastamalla toimeentulotukea.

TKI-rahoituksesta säästyisi 600 miljoonaa, kun TKI-rahoituslakia muutettaisiin niin, että siinä huomioidaan innovaatiotoiminta ja kaupallistaminen nykyistä paremmin.

Yleisradion ja kansallisten taidelaitosten indeksit jäädytettäisiin ja Yleen tehtäisiin lisäksi 150 miljoonan euron leikkaus. Sitran ja TESI:n sijoitustuotoista puolue ohjaisi valtiolle 120 miljoonaa euroa.

Yritystuista puolue leikkaisi juustohöylällä 205 miljoonaa euroa.

Lisäksi säästöjä kristillisdemokraatit tekisi muun muassa kuntarakenteeseen (200 miljoonaa), opetustoimeen (240 miljoonaa), kehitysyhteistyöhön ja ulkoasiainhallintoon (240 miljoonaa), Kela-korvauksiin (70 miljoonaa) ja eduskunnan joulurahoihin (50 miljoonaa).

Kristillisdemokraatit tekisi pienen, 34 miljoonan leikkauksen myös eläkkeisiin: Takuueläkkeen maassaoloehto yhdistettäisiin kansaneläkkeen tasolle.

Yhteensä säästöjä tehtäisiin kristillisdemokraattien laskelmissa noin 7,5 miljardia euroa.

Puolentoista miljardin veronkiristykset

Merkittävimmän summan tulopuolella kristillidemokraatit tekisi ansiotuloverotuksen kiristyksellä.

Tuloveron indeksikorotus jäädytettäisiin vuoden 2028 osalta. Tällä tavoiteltaisiin 815 miljoonan euron verotulojen kasvua.

Arvonlisäverotuksen uudistuksella puolue hakisi 223 miljoonan lisätuloja. Haittaverojen kiristyksellä kristillisdemokraatit yrittäisi kerätä 446 miljoonan lisätulot.

Säätiöiden pääomatulojen ja korkotulojen lähdeverolla haettaisiin 41 miljoonan hyötyä ja liikenteen verotuksesta 54 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan verotoimien yhteisvaikutus 9 miljardin sopeutuskokonaisuudessa olisi noin 1,5 miljardia euroa.

Uutinen päivittyy.