Koulun haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja

Peruskoulu on tänä vuonna iso puheenaihe. Viime päivinä on puhuttu erityisesti valtakunnallisista kokeista ja kotiopetuksesta.

Pääkirjoitus

Kirjoitus on HS:n pääkirjoitustoimituksen näkemys, joka heijastaa lehden periaatelinjaa.

18:00

Koulu on ollut tämän vuoden isoja puheenaiheita. Ensin Sitran raportti ehdotti peruskouluun valtakunnallisia testejä, sitten suojelupoliisi varoitti kotikouluista, minkä jälkeen kiisteltiin kesäloman ajankohdasta. Itä-Helsingissä väännettiin oppilaaksiottoalueista ja lopulta saatiin tuoreet ja taas huonontuneet Pisa-tulokset.

Viime päivinä pintaan on niistä kaksi teemaa eli valtakunnalliset kokeet ja kotiopetus.

Peruskoulun valtakunnalliset kokeet nosti esiin eduskunnan tarkastusvaliokunta, joka ehdotti niiden kokeilemista mietinnössään viime viikolla. Valiokunnan pääperuste oli se, että Suomesta puuttuu kunnon tietoa oppimistuloksista ja opetuksen tasosta. Se tekee vaikeaksi arvioida, mistä oppimistulosten nykyinen lasku johtuu. Samasta syystä myös monet uudistukset ja kehittämishankkeet epäonnistuvat. Opettajatkaan eivät tiedä, miten omien oppilaiden osaaminen vertautuu ikäluokan osaamiseen. Eivätkä vanhemmat omien lastensa.

Kotiopetus puolestaan nousi takaisin otsikoihin, kun opetusministeriö julkaisi maanantaina selvityksensä aiheesta. Selvitys nykytilanteesta käynnistettiin, koska Manner-Suomessa kotiopetuksessa olevien peruskouluikäisten oppivelvollisten määrä on yli kolminkertaistunut alle vuosikymmenessä.

Keskustelu yhdenmukaisista kansallisista kokeista ei ole lainkaan uutta. Niiden tarpeellisuutta perustellaan yleensä kahdella seikalla. Ensimmäinen on tiedon tarve, johon tarkastusvaliokuntakin viittaa. Toinen on arvioinnin epäyhtenäisyys.

Arvioinnin epäyhtenäisyydellä tarkoitetaan yleensä sitä, että toisissa kouluissa saa helpommin parempia arvosanoja kuin toisissa. Tällä voi olla merkitystä jatko-opintoihin pyrkiessä, koska toisen asteen opiskelupaikat jaetaan pääsääntöisesti peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon perusteella. Ongelma korostuu erityisesti isojen kaupunkien halutuissa lukioissa.

Kansallisia kokeita myös vastustetaan. Jotkut pelkäävät, että tulosten perusteella kouluja alettaisiin panna julkisesti järjestykseen, minkä lisäksi osa opettajista vierastaa ajatusta, että myös heidän työtään arvioitaisiin julkisesti. Koetta vastustava opettajien ammattijärjestö OAJ on myös kysynyt, mitä vastauksia oppimistulosten laskulle yleinen koe antaisi, kun tulosten tiedetään jo laskevan koko ikäluokassa. Isoin huoli liittyy kuitenkin siihen, että kansalliset kokeet alkaisivat ohjata liikaa koulunkäyntiä. Tätä huolta tukevat paitsi tutkimukset myös kokemukset lukiosta. Lukiota on jo tullut kolmivuotinen valintakoe jatko-opintoihin, minkä vuoksi sen yleissivistävyys on vähentynyt ja lukiolaisten oireilu lisääntynyt. Vastustajien mielestä pitäisi ainakin katsoa, mitä opetussuunnitelmia tarkentamalla saadaan parannettua.

Suomesta puuttuu kunnon tietoa oppimistuloksista.

Kotiopetus sen sijaan on aiheena uudempi. Se on ymmärrettävää, sillä selkeästä yleistymisestään huolimatta se on edelleen ilmiönä marginaalinen. Supon ulostulon jälkeen moni kuitenkin havahtui siihen, miten heikosti kotiopetusta valvotaan. Osa lapsista voi olla lähes heitteillä, eikä saa todistuksia. Osa taas on vaarassa radikalisoitua. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r) sanoi raportin julkistamistilaisuudessa haluavansa, että kotiopetukseen voisi vastaisuudessa siirtyä vain hakemuksella. Nyt ilmoitus riittää.

Vaikka siltä saattaa näyttää, kumpaankaan asiaan ei ole helppoa ratkaisua.

Vaikka kotiopetuksen nykytilaa on välttämätöntä muuttaa ja lasten olisi hyvä käydä koulua, kotiopetuksen täyskiellossa eli käytännössä koulupakossa olisi omat ongelmansa. Parasta onkin kaventaa oikeutta kotikouluun sekä tiukentaa ja yhdenmukaistaa kotiopetuksen valvontaa ja varmistaa sen laatu.

Vaikka huoli tietopohjan vajaudesta on perusteltu ja tärkeä, myös kansallisissa kokeissa on riskinsä. Tarkastusvaliokunta huomioi osan niistä. Loputkin on pohdittava vielä tarkkaan, ennen kuin kansallista koetta aletaan kokeilla.

Luitko jo nämä?