Koululaisten Pisa-tulokset halutaan nousuun kansallisten kokeiden avulla – joukko tutkijoita vastustaa jyrkästi

Joukko tutkijoita arvostelee Suomeen ehdotettuja peruskoululaisten kansallisia kokeita.

Tutkijoiden mukaan Suomen lasten ja nuorten oppimistuloksia ei saataisi kokonaisia ikäluokkia koskevien kokeiden avulla nousuun.

Tutkijoiden mielestä testien haitat ylittäisivät niiden hyödyt.

– Kansallisten kokeiden yhteys oppimistulosten paranemiseen on ollut muualla joko heikko tai ristiriitainen. Erityisesti heikommin suoriutuvat koulut eivät ole hyötyneet kansallisista kokeista, Tampereen yliopiston koulutuspolitiikan professori Jaakko Kauko sanoo.

Kaukon mukaan kansalliset testit eivät siten edistäisi oppilaiden yhdenvertaisuutta. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan kokeet ovat myös lisänneet oppilaiden paineita ja sitä, että opetus tähtää kokeiden sisältöön.

Ryhmä koulutuspolitiikan ja oppimisen arvioinnin tutkijoita järjesti aiheesta tiedotustilaisuuden lokakuun lopussa. Heidän mukaansa julkisuudessa on ollut esillä yksipuolisia näkemyksiä Suomeen ehdotetuista kansallisista kokeista.

Taustalla huoli lasten ja nuorten osaamisen heikentymisestä

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on ehdottanut, että Suomen kouluissa voitaisiin kokeilla koko ikäluokalle suunnattuja kansallisia kokeita. Niiden avulla halutaan saada luotettavaa tietoa koululaisten oppimistuloksista.

Taustalla on huoli osaamisen heikentymisestä. Lasten ja nuorten oppimistulokset ovat jatkaneet heikentymistään esimerkiksi kansainvälisissä Pisa-testeissä.

Erityisesti koulutusta tutkineet taloustieteilijät ovat tuoneet esille kansallisten testien hyötyjä. Niiden avulla saataisiin vertailukelpoista tietoa oppimistuloksista eri alueilta ja kouluista. Tämä olisi heidän mielestään tärkeää siksi, että koulussa tehtävien uudistusten vaikutusta oppimiseen olisi mahdollista seurata.

Kansallisten kokeiden taloustaustaisten puoltajien mukaan Suomessa ei ole riittävästi tietoa siitä, mistä oppimistulosten lasku johtuu.

Koulutuspolitiikan ja opetuksen arvioinnin asiantuntijoiden mukaan Suomessa on kuitenkin valtavasti tutkimustietoa kouluista, oppimisesta ja opettamisesta. Heidän mielestään kansallinen koe ei toisi sen lisäksi ratkaisevaa lisätietoa.

Useat Suomessa tehtävät edustavaan otokseen perustuvat tutkimukset kertovat heidän mukaansa oppimistuloksista yhtä hyvin kuin testit, joihin kaikki koulut osallistuisivat. Tällaiset, koko ikäluokan sijaan pienempään ryhmään kohdistuvat tutkimukset ovat myös kustannustehokkaampia.

Tanskassa kansallinen koe ei ole saanut Pisa-tuloksia nousuun

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintöön on nostettu Suomelle malliksi kansalliset kokeet Tanskassa.

Tanskan mallia tutkinut ja sitä pitkään seurannut tanskalainen professori Christian Ydesen Zürichin yliopistosta kertoo, ettei oppimistuloksia ole Tanskan mallilla saatu nousuun.

– Tanskan Pisa-tulokset ovat jälleen heikentyneet. Kansalliset kokeet eivät ratkaise oppimisen kriisiä, Christian Ydesen sanoo Ylen haastattelussa.

Tanskan mallissa ei oikeastaan ole kyse vain yhdestä mallista, vaan Tanskassa on ollut käytössä kolme eri testimallia. Ensimmäinen niistä otettiin käyttöön vuonna 2010.

Tänä syksynä aloitetussa testin kolmannessa versiossa mitataan lasten ja nuorten lukutaidon ja matematiikan osaamista. Alun perin testejä järjestettiin myös englannin kielessä sekä fysiikassa ja kemiassa.

Yhdellä tanskalaisoppilaalla on nyt kouluaikanaan yhteensä kymmenen kansallista testiä.

Uusimmista testeistä ei ole vielä saatu tutkimustietoa.

Ajatushautomo teki koetuloksilla ranking-listan

Christian Ydesenin mukaan Tanskassa on painotettu vahvasti sitä, ettei kansallisten testien tuloksia käytettäisi koulujen keskinäiseen vertailuun.

Tämä sama periaate on kirjattu testejä esittäneen tarkastusvaliokunnan mietintöön myös Suomessa. Mietinnön mukaan on selvitettävä tarkasti kokeiden tulosten salassapitoon tarvittavat lainsäädännölliset muutokset.

Ydesenin mukaan kansallisten kokeiden tulosten käytön estäminen ranking-listojen laatimisessa ei ole Tanskassa onnistunut.

– Tanskassa tulokset olivat avoimuuden nimissä saatavilla kuntien laaturaporteissa, jotka olivat julkisia. Ajatushautomo CEPOS keräsi tulokset kuntien laaturaporteista ja laati kouluista paremmuusjärjestyksen, Christian Ydesen sanoo.

Tutkijat ehdottavat koulutuspaneelia

Jaakko Kauko kollegoineen on kansallisten kokeiden puolestapuhujien kanssa samaa mieltä siitä, että oppimistulokset pitää Suomessa saada nousuun.

Yksi keino saada tutkimustietoa päätösten pohjaksi olisi heidän mukaansa koulutuspaneeli, joka toimisi nykyisen ilmastopaneelin tapaan. Alan erilaisista asiantuntijoista koostuva paneeli kokoaisi yhteen tutkimukseen perustuvaa tietoa päättäjiä varten.

Suomessa on kannettu huolta siitä, etteivät koululaisten saamat arvosanat anna koko maan osalta vertailukelpoista tietoa oppimisen tasosta. Arvosanojen vertailukelpoisuutta voitaisiin parantaa opettajien täydennyskoulutuksella.

Tanskassa vuonna 2010 aloitettujen kansallisten kokeiden perustamiskulut olivat Christian Ydesenin mukaan vajaat 15 miljoonaa euroa (16,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) vuosina 2005–2010.

Jaakko Kaukon mukaan rahat kannattaisi Suomessa käyttää tehokkaammin.

– Kansallinen koe on kallis. Sillä rahalla olisi käyttöä muussa kehittämistoiminnassa, Jaakko Kauko sanoo.

Eduskunta käsittelee tarkastusvaliokunnan mietintöä kansallisista kokeista tämän viikon torstaina.

Rehtorit kertovat videolla, miten he suhtautuvat ehdotukseen koululaisten kansallisista tasokokeista (julkaistu 15.10.):

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.

Ladataan lomaketta...