Koulu | Ministeri Adlercreutz Ylellä: Perinteiset keinot käyttöön, lapsilta on pakko vaatia enemmän

Rkp:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että lapsilta pitää voida vaatia enemmän.

Uskallatko vaatia ryhtiliikettä oppilailta, opettajilta ja vanhemmilta, että oppimistulokset saadaan nousuun, kysyi Ylen toimittaja Annika Damström opetusministeriltä.

”Kyllä uskallan. Juttelin yhtenä päivänä opettajan kanssa, joka kertoi pitkästä urastaan. Hän sanoi, että vaatimustaso on selvästi laskenut. Hän sanoi, että oppilaat eivät selviäisi enää sellaisista tehtävistä, mitä hän antoi kymmeniä vuosia sitten tehtäväksi oppilailleen.”

Kaikki lähtee lukemisesta, Adlercreutz sanoi. Uuteen opetussuunnitelmaan pitää ministerin mukaan saada asiasta selkeät määrälliset tavoitteet.

”Se on ehkä tällainen vanhanaikainen ajatus. Tarvitsemme määrällisiä mittareita. Joka luokalla ykkösestä lähtien luetaan esimerkiksi yksi kirja kuukaudessa, ja kirjoista keskustellaan yhdessä. Määrä tuottaa sujuvuutta, ja sitä kautta keskittymiskyky paranee, ja se vaikuttaa myös muihin aineisiin.”

Adlercreutz kritisoi Ylellä tasokokeita, jotka nyt halutaan kouluihin.

Eduskunta hyväksyi viime viikolla tarkastusvaliokunnan mietinnön, jossa ehdotetaan kansallisten tasokokeiden kokeilemista peruskouluissa. Adlercreutz äänesti tasokokeita vastaan. Samoin teki moni muukin koulutukseen erikoistunut poliitikko.

Ajatus tasokokeissa on se, että niiden avulla saataisiin tietoa oppimistuloksista päätöksenteon tueksi. Kuten tunnettua, Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet rajusti.

Adlercreutzin mukaan asiasta on puhuttu liikaa taloustieteen näkökulmasta. Taloustieteilijät ovat etujoukossa vaatimassa kansallisia kokeita kouluihin. Taloustieteen menetelmät on vain yksi tapa tarkastella koulutusta.

”Tilanteessa, jossa melkein 900 pedagogiikan ammattilaista, osaajaa, tutkijaa on täysin toista mieltä, se kannattaa ottaa vakavasti.”

Kasvatustieteen ja pedagogiikan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tasokokeet ohjaavat koulua väärin. Pelko on se, että opetuksen sisällöt alkavat painottua niin, että opiskellaan vain tasokokeita varten.

Muissa maissa on myös syntynyt koulujen ”ranking-listauksia”, jolloin koulut jakautuvat maineeltaan yhä enemmän hyviin ja huonoihin. Tämä on omiaan lisäämään segregaatiota entisestään.

Adlercreutz ei näe tarvetta tasokokeille. Adlercreutz kritisoi sitä, että tasokokeista päätettiin nyt eduskunnassa ikään kuin sivuuttaen ne päätökset, mitä hallitus on tällä kaudella tehnyt. Hallitus päätti osaamistakuusta, jossa tarkennetaan sitä, minkälaisella osaamisella saa minkäkin arvosanan. Tavoite on muun muassa päästä eroon niin sanotuista armovitosista.

Eduskunta kuitenkin äänesti asiasta selvin luvuin: 109 edustajaa kannatti tasokokeiden kokeilemista, 50 vastusti.