Koulu | Lukutaitokeskustelussa ei pidä unohtaa jo tehtyä työtä

Kun keskustelu lukutaidosta käy vilkkaana, samaan aikaan valmistellaan valtakunnallista opetussuunnitelmauudistusta ja oppilaiden arvioinnin uudistamista. Professorit Marja-Kristiina Lerkkanen, Minna Huotilainen ja Matti Sarvimäki nostivat kirjoituksessaan (HS Mielipide 4.11.) ansiokkaasti esiin tutkimusperustaisen tiedon merkityksen.

Keskustelussa kannattaa muistaa, että kunnissa on jo käytössä digitaalisia lukutaidon arviointivälineitä, jotka perustuvat tutkimukseen, ovat edullisia ja mittaavat kaikkialla samalla tavalla. Niillä kerättyä tietoa voidaan hyödyntää myös koulutusjohtamisessa. Niiden avulla kunnat voivat seurata lukutaidon kehitystä, tunnistaa alueellisia eroja ja kohdentaa tukitoimia sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Samalla on syntynyt poikkeuksellisen laaja aineisto, jonka avulla voitaisiin tutkia kustannustehokkaasti, millaiset käytännöt todella tukevat lasten ja nuorten lukutaidon kehitystä. Etsimmekin paraikaa rahoittajia tällaiselle tutkimukselle.

Juuri valmistuneessa Suomen ja Viron lukutaitoeroja tarkastelleessa analyysissamme havaitsimme kiinnostavan eron opetussuunnitelmissa. Viron opetussuunnitelmassa oppilaita ohjataan viidennestä luokasta alkaen lukemaan osana koulutyötä vähintään neljä kokonaisteosta vuodessa.

Suomen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet eivät sisällä määrällisiä ohjeistuksia lukemisen määrästä, mutta esimerkiksi Oulun kaupungin paikallinen opetussuunnitelma edellyttää vähintään neljän kokonaisteoksen lukemista lukuvuodessa. Tällaisten ratkaisujen toteuttamista ja vaikutuksia pitäisi seurata erityisen tarkasti.

• Jarkko Hautala
• tutkimuspäällikkö, Niilo Mäki Instituutti

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.