Koulu | Kestävyyskasvatus ei saa jäädä yksittäisten opettajien varaan

Koulu

Kestävä elämäntapa tulee kirjata velvoittavasti perusopetus- ja lukiolakiin.

Lukijan mielipide

Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.

18:45

Suomalainen peruskoulu on elämää varten. Siksi sen on valmistettava lapsia ja nuoria elämään yhdessä ja maapallon kantokyvyn rajoissa, vaalimaan ja rakastamaan elämää. Kestävyyskriisi ei ole enää kaukaista tulevaisuutta: helteet, kuivuus, luontokato ja metsäpalot ovat ihan vieressä. Siksi koulujen tehtävä tulevaisuuden toivon rakentajina on nyt tärkeyslistalla ykkösenä.

Opetussuunnitelman perusteet ovat jo vuosikymmenen ajan edellyttäneet ekososiaalista sivistystä ja kestävän elämäntavan välttämättömyyden ymmärtämistä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta toteutus on jäänyt liian usein sattumanvaraiseksi ja sankariopettajien harteille.

Kouluissa lajitellaan, säästetään energiaa ja vähennetään ruokahävikkiä. Nämä teot ovat tärkeitä, mutta katse on nostettava roskakorista horisonttiin. Koulun on pystyttävä arvioimaan myös sitä, mihin sen rajallinen aika, raha ja ihmisten energia kannattaa suunnata. Millaista hyvää elämää rakennamme ja miten turvaamme sen edellytykset tuleville sukupolville?

Kestävyyskriisi ei ole enää kaukaista tulevaisuutta.

Koulun tehtävä ei ole vain kertoa, mitä pitäisi tehdä. Sen tulee kasvattaa ihmisiä, jotka uskovat voivansa vaikuttaa. Lapsi huomaa ajatustensa olevan tärkeitä, saa kokemuksen yhteisestä vaikuttamisesta ja ymmärtää, ettei maailman ongelmia tarvitse ratkaista yksin. Tästä muodostuva toimijuus on toivon perusta. Samalla meidän on suojeltava nuorten oikeutta unelmoida puhtaista järvistä, elävistä metsistä ja turvallisesta tulevaisuudesta. Eletään niin kuin opetetaan.

Rehtoreina olemme huolestuneet kestävyysteemojen toisarvoisuudesta. Meiltä puuttuvat rakenteet johtamiseen, jolloin työ jää pirstaleiseksi ja riippuvaiseksi yksittäisten ihmisten arvomaailmasta. Tarvitsemme jäntevän ohjauksen ja valtakunnallisen tuen kestävän tulevaisuuden rakentamiseen, sillä muuten osaaminen ei kerry, ja olemme yhä samassa tilanteessa kuin kolmekymmentä vuotta sitten.

Tarvitsemme valtakunnallisen, tiedeperustaisen kestävyysviitekehyksen, selkeät tavoitteet ja mittarit sekä ennakoitavan rahoituksen. Kestävä elämäntapa tulee kirjata velvoittavasti perusopetus- ja lukiolakiin. Henkilöstölle on turvattava aika, osaaminen, vastuut ja osallistumisen rakenteet.

Lisäksi tarvitsemme pysyvän ja kaikille avoimen kestävyysjohtamisen verkoston. Komentosilta-hanke on Oulun kaupungin luotsaama, ja opetus- ja kulttuuriministeriö tukee sitä. Hankkeen kokemusten mukaan vertaistuki, yhdessä kouluun kehitetyt ratkaisut ja toimintakehys auttavat sovittamaan tavoitteet arkeen. Yksittäisten edelläkävijöiden varaan rakentuva työ ei kuitenkaan riitä kansalliseen muutokseen.

Me rehtorit olemme valmiina ruoreissa. Antakaa meille valtakunnallinen suunta, riittävät ja pysyvät tukirakenteet sekä olennaisuuskompassi, jonka avulla voimme suunnata koulun rajalliset voimavarat siihen, mikä todella vie kohti kestävää tulevaisuutta.

• Mari Fabig
• Kankaanpää
• Marjo Katajisto
• Tampere
• Pertti Parpala
• Oulu
• Vesa Raasumaa
• Lappeenranta
• Komentosiltaverkoston rehtorit

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Artikkeliin liittyvää

Luitko jo nämä?