Koulu | Kansallisten kokeiden haitat olisivat hyötyjä suuremmat

Eduskunta käsittelee pian tarkastusvaliokunnan mietintöä, jossa puntaroidaan peruskoulun kansallista koetta.

Tutkimuksissa kansallisten kokeiden on huomattu kaventavan opetusta kokeiden sisältöön, lisäävän epätervettä kilpailua ja oppilaiden stressiä. Ne mahdollistavat koulujen ranking-listat, minkä tutkimus tunnistaa lisäävän eriarvoisuutta. Valiokunta arvioi, että Tanskan mallilla mainittuja haittoja voisi pienentää keskittymällä pedagogiseen kehittämiseen ei-julkisella aineistolla. Arvio vastaa enemmän Tanskan uudistuksen toiveita kuin toteumaa.

Mietinnössä esitellään Tanskan siirtymäkauden malli vuosilta 2022–2025. Kuluvana lukuvuonna otettiin käyttöön jo uusi kansallinen testausjärjestelmä. Mietinnön tausta-aineiston tutkimukset koskevat taas vuosien 2010–2022 lakkautettua mallia.

Tanskan testien tarkoituksena oli olla vähäpanoksisia, jotta stressiltä ja vain koekysymyksiä varten opettamiselta vältyttäisiin. Kokeista tuli päinvastoin paineistettuja, koska tiedosta tulivat riippuvaiseksi viranomaiset, tutkijat ja tietoa hyödyntävät yritykset. Vaikka vuonna 2019 ministeri halusi lopettaa testit, tiedosta hyötyvä verkosto oli niin vahva, että 2021 pakollisten testien määrää kasvatettiin.

Tanskassa ei ole saavutettu haluttua lukemisen ja matematiikan osaamisen tavoitetasoa, vaikka jokainen oppilas on testattu vuodesta 2010. Tutkimusten mukaan opettajat ymmärsivät testitulokset väärin ja yksilölliset palautteet olivat epäluotettavia. Vastikään matematiikan osaamiserot kasvoivat heikompien osaajien joukossa.

Kansalliset kokeet lisäävät epätervettä kilpailua ja stressiä.

Tanska toteuttaa tarkastusvaliokunnan tärkeänä pitämää tulosten luottamuksellisuutta, mutta silti ajatuspaja tekee vuosittaisen koulurankingin julkisten arvosanojen keskiarvon pohjalta. Tanskan jo hylätyn järjestelmän kehittäminen ennen käyttöönottoa maksoi noin 13 miljoonaa euroa (Rigsrevision). Suomen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tämän vuoden toimintamääräraha on 4,5 miljoonaa euroa kaikkien koulutusasteiden arviointiin.

Mietinnössä muutostarvetta perustellaan esittämällä, että kouluista olisi saatavilla riittämätön tietopohja päätöksenteon tueksi. Kansallinen koe mahdollistaisikin laajemmin tilastollisen kausaalipäättelyn ja politiikkakokeilut. Niillä voitaisiin arvioida toimenpiteiden yhteyttä mitattaviin lopputulemiin, joskin vain ilmiöiden osalta, joita pystytään tallentamaan muuttujina rekistereihin.

Koulutuksen keskeiset haasteet eivät ole Suomessa tunnistamatta. Karvin otospohjaiset arvioinnit ja Suomessa tehtävä kasvatustieteellinen ja muu koulutustutkimus mahdollistavat tämän. Mietinnön taustaselvitys jättää tämän huomioimatta valitessaan rajatun menetelmällisen näkökulman.

Isoilla kaupungeilla on kattavaa tiedonkeruuta, mutta monissa kunnissa tiedon hyödyntäminen on vaikeaa niukoilla resursseilla. Tanskan esimerkki ja tutkimus osoittavat, että kansallisten kokeiden haitat todennäköisesti ylittäisivät hyödyt. Kansallinen koe purkaisi suomalaisen koulutuspolitiikan yhdenvertaisuutta tukevia rakenteita.

• Jaakko Kauko
• professori (koulutuspolitiikka)
• Tampereen yliopisto
• Christian Ydesen
• professori, Zürichin yliopisto
• Honorary Research Fellow
• Oxfordin yliopisto

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.