Kansallisille kokeille on sanottava ehdottomasti ei. Oma käsitykseni perustuu osittain myös henkilökohtaiseen kokemukseen. Lapseni kävi esikoulun Ruotsissa, jossa kansalliset kokeet ovat käytössä. Vaikka kokeita ei vielä järjestetä esikouluikäisille, testikulttuuri oli vahvasti läsnä koko esikouluvuoden ajan. Kokemus osoitti, kuinka arviointiin ja testaamiseen painottuva kulttuuri voi jo itsessään muokata opetuksen arkea.
Kansalliset kokeet eivät ole opetuksesta irrallisia mittareita, vaan ne ohjaavat väistämättä sitä, mitä ja miten koulussa opetetaan. Vaarana on, että opetus painottuu mitattavien taitojen harjoitteluun laaja-alaisen, syvällisen ja monipuolisen oppimisen kustannuksella.
Pitkällä aikavälillä opettaja voi saada vähemmän päätösvaltaa omaan työhönsä. Käsitys opetuksesta voi mustavalkoistua, jolloin tiettyjä menetelmiä pidetään muita parempina eikä opetusta pohdita ja analysoida.
Koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta kehitys on niin ikään huolestuttava. Suomessa asuinalueiden sosioekonominen eriytyminen on tutkimusten mukaan voimistunut kaupungeissa. Ruotsin esimerkki osoittaa, että koetulokset voivat vaikuttaa koulujen maineeseen ja asemaan. Se voi korostaa koulujen välisiä eroja.
Suuri joukko kasvatuksen ja koulutuksen tutkijoita suhtautuu ehdotukseen kielteisesti. Keskustelun ytimessä tulisi lopulta olla kysymys siitä, millaisen koulun haluamme tulevaisuudessa.
- Jeanette Koskinen
- kasvatustieteiden tohtori
- Helsinki
HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.
Source: Helsingin Sanomat
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira