Lentomelun terveysriskeistä huolimatta Vantaa aikoo paisuttaa asukasmäärää Helsinki-Vantaan kentän lähistöllä jopa reippaasti.
Lentomelualueen asukasmäärä voi kasvaa yli 5 000 henkilöllä. Nyt alueen Vantaaseen kuuluvassa osassa asuu noin 16 000 ihmistä.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin yhteenvedon mukaan uusia asuntoja on tulossa erityisesti Kivistöön. Asuntoja voisi tulla myös esimerkiksi Petikon, Koivuhaan ja Vantaanlaakson melualueille.
Vantaan kaupunkisuunnittelujohtajan Sampo Perttulan mukaan kyse olisi samanlaisesta asutuksen täydentämisestä kuin muuallakin Vantaalla tehdään.
– Täydennysrakentamisella voidaan hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa, sanoo Perttula.
Lentoaseman melualueella laskennallinen melutaso on keskimäärin yli 55 desibeliä.
Vantaan maankäyttöä ohjaava melualueen rajaus perustuu ennusteeseen lentomelusta. Vantaan yleiskaava sallii asuntojen täydennysrakentamisen osassa melualuetta, mutta ei uusia asuinalueita.
Lentotoimintaa valvova Traficom on huolestunut asutuksen lisääntymisestä.
Traficomin johtava asiantuntija Outi Ampuja katsoo, että uudet kodit pitäisi sijoittaa mieluummin muualle viihtyisyyden ja terveysriskien takia.
Hän pelkää, että asutuksen kasvu melualueella saattaa myös aiheuttaa vaatimuksia rajoittaa lentoliikennettä Helsinki-Vantaan kentällä.
– Tällaisista vaatimuksista on esimerkkejä maailmalta, sanoo Ampuja.
Sampo Perttulan mukaan lentokentän toiminta ja ihmisten terveys turvataan, kun rakentaminen toteutetaan oikein. Tärkeintä on rakennusten riittävä äänieristävyys.
Arvio melualueen asukasmäärän kasvusta tukeutuu Vantaan kaavoitukseen. Ennuste yltää vuoteen 2050. Kasvun toteutumiseen liittyy epävarmuutta.
”Tämä on todella hyvä alue”
Yksi pääkaupunkiseudun meluisimmista asuinalueista on Vantaanpuiston kerrostaloalue. Se sijaitsee reilun kahden kilometrin päässä pääkiitotiestä.
Vuodessa arviolta lähes 50 000 lentokonetta voi mennä suoraan kodin yli tai läheltä. Yhdessä päivässä lentoja voi olla 170.
Lentokentistä vastaava Finavia ei antanut suoraan tällaisia lukuja, mutta Yle laski oman arvion kiitoteiden käytöstä saamiensa lukujen pohjalta.
Mittasimme paikan päällä myös meluhuippuja arki-iltana.
Pääosa tuloksista oli 70–80 desibeliä. Kovin hetkellinen arvo oli 85,8 desibeliä – se vastaa moottoritien tai joidenkin konepajojen pauhua lähietäisyydellä.
Koneen ylilento kestää kuitenkin vain pienen hetken.
Vantaanpuistossa melu on määritelty jo niin kovaksi, että uusien asuntojen rakentaminen on kielletty. Monen vantaalaisen mielestä rajoitus joutaisi romukoppaan, koska se näivettää seutua.
Tiina Äyräväinen tottui lentomeluun hetkessä, kun muutti Vantaanpuistoon 80-luvun lopulla.
– Paikalliset eivät valita siitä. Ulkopaikkakuntalainen voi kyllä pelästyä ja ihmetellä, miten täällä voi asua.
Äyräväisen mielestä koneita on suorastaan kiva katsella.
Aiemmin Vantaanpuistossa asuneen Antti Vuorelankin mielestä meluun tottuu.
– Lisää vaan taloja tänne. Tämä on todella hyvä alue, jos haluaa olla lähellä kaupunkia.
Asuntoja Vantaanpuistosta saa halvalla. Nyt myynnissä on esimerkiksi perheasunto 1 400 euron neliöhintaan taloyhtiöstä, jossa putkiremonttikin on tehty.
Finavian mukaan lentomelu on huomattavasti aiempaa pienempi ongelma. Sen laskema pääkaupunkiseudun melualueen asukasmäärä on tippunut noin viidennekseen 90-luvun 100 000 henkilöstä.
Taustalla on uuden kiitotien käyttöönotto ja lentokoneiden tekniikan kehitys.
Helsinki-Vantaan lentomelualue on Suomen suurin asukkaiden määrällä ja pinta-alalla mitaten. Liikennemäärältään lentoasema on selvästi Suomen vilkkain.
Pääkaupunkiseudulla tieliikenteen melualueella asuu paljon enemmän ihmisiä kuin lentomelualueella.
Lentomelu koetaan kuitenkin häiritseväksi pienemmällä melutasolla ja sen piikit ovat tyypillisesti kovempia.
Melu on riski terveydelle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Timo Lanki kertoo, että tieliikenteen melu voi aiheuttaa terveyspulmia. Sama on hänen mukaansa ilmeistä myös lentomelun kohdalla.
Liikennemelu voi aiheuttaa stressireaktioita ja unihäiriöitä. Pitkäaikainen altistus kovalle liikennemelulle voi johtaa sydänsairauksiin ja jopa aivohalvaukseen.
– Riski on kuitenkin pieni, toteaa Lanki.
Hänen mukaansa lentomelua on tutkittu vähemmän kuin tieliikennemelua. Siksi ei varmuudella tiedetä, millä melutasolla riskit sydänterveydelle alkavat mahdollisesti kasvaa.
Lanki luottaa kuitenkin siihen, että sisätilojen riittävällä äänieristyksellä voidaan suojata terveyttä tehokkaasti.
Yle mittasi lentomelun hetkellisiä enimmäisarvoja LAFmax-tunnusluvulla.
Source: Yle · Lauri Miettinen
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira