Kommentti | Gnistanin pää hipoo yhden kehitysvaiheen kattoa

IF Gnistan–AC Oulu 3–4

Missä vaiheessa jalkapalloseuran kehityksessä tulee katto vastaan?

IF Gnistanissa kysymys on ajankohtainen. Seura on nopeasti vakiinnuttanut paikkansa liigajoukkueena, joka pystyy haastamaan suurimpia seuroja.

Gnistanin kasvun rajat tulevat nyt vastaan kentän ulkopuolella. Pelaajabudjetin merkittävä kasvattaminen tuskin onnistuu, ja väliaikaisella stadionilla muiden liiketoimintojen kehittäminen on haastavaa.

Gnistan taistelee historiansa ensimmäisestä eurocup-paikastaan ja samaan aikaan seuran pää hipoo yhden kehitysvaiheen kattoa. Lauantain tappio alleviivasi sitä.

Lauantaina eurocup-paikan tiellä oli AC Oulu. Avausjakso oli kotijoukkueelta katastrofi.

AC Oulu meni kymmenessä minuutissa kahden maalin johtoon, kun Mikko Pitkänen ja Iiro Mendolin puskivat kulmapotkut maaliin.

22. minuutilla Sergei Eremenko laukoi 20 metristä kavennusmaalin. Sitten avausjakson lisäajalla Gnistanin puolustus sähläsi maalipaikan Oululle. Kaksi ensimmäistä maalia syöttänyt Rasmus Karjalainen teki 3–1-johtomaalin.

Vielä vuonna 2019 Gnistan pelasi Kakkosessa. Nyt se taistelee ensimmäisestä eurocup-paikastaan.

Gnistan ei voi rakentaa kasvustrategiaansa pelkästään pelaajabudjetin kasvattamiseen. Sen on löydettävä kilpailuetua muualta.

Siksi uuden urheilutoimenjohtajan valinta on kriittinen päätös.

Gnistanin on ratkaistava, painottaako se valinnassa valmentajien johtamista vai kansainvälisen pelaajarekrytoinnin ja pelaajakaupan erityisosaamista.

Avoin haku on herättänyt kiinnostusta kotimaassa ja ulkomailla.

Kahden toisistaan riippumattoman lähteen mukaan HJK:n entinen päävalmentaja Toni Korkeakunnas on kiinnostunut tehtävästä. HS:n tietojen mukaan myös Markus Heikkisen ja Vesa Mäen nimet ovat nousseet esiin haun yhteydessä.

He kaikki tuntevat suomalaisen jalkapallon hyvin. Mutta mitä kilpailuetua Gnistan saisi palkkaamalla henkilön, joka on aiemmin tehnyt pelaajarekrytointia suomalaisessa liigaseurassa?

Kotimaisen jalkapallon tuntemuksesta seurassa ei ole pulaa. Miksi Gnistan hankkisi lisää osaamista, jota sillä jo on?

Suomestakin voi toki löytyä tehtävään sopiva henkilö. Gnistanin pitäisi kuitenkin etsiä johtajaa, joka avaa uusia pelaajamarkkinoita ja rakentaa yhteyksiä ulkomaisiin ostajaseuroihin.

Mikko Pitkänen (kesk.) teki AC Oulun avausmaalin. Kuva: Jaakko Stenroos

Mahdollisuuksista saatiin esimerkki, kun Gnistan myi Adeleke Akinyemin seurahistoriansa suurimmalla siirtokorvauksella.

Runkosarjassa Gnistan teki 1,64 maalia ottelua kohden. Yläloppusarjassa ennen lauantaita enää 0,67.

Gnistanin takaa-ajo sai uutta kipinää toisen jakson alussa, kun Adam Jouhi, 19, teki Veikkausliiga-uransa ensimmäisen osuman. Gnistan panosti lisää hyökkäykseen, kun hyökkääjät Artur Atarah ja Danny Peréz pääsivät kentälle. Pelin virtaus katkesi jatkuviin rikkeisiin.

Pääkatsomossa Gnistanin johtohenkilöt pyörittelivät silmiään ja elehtivät hermostuneesti, kun peliä oli kaksikymmentä minuuttia jäljellä. Gnistanin riskinotto kostautui 86. minuutilla, kun Lamine Ghezali karkasi läpi ja sijoitti vieraiden neljännen maalin.

Lisäajalla Jouhi teki vielä toisen maalin. Kavennus 3–4:ään tuli liian myöhään.

AC Oulun syksyn kiri on tuottamassa tulosta, kun se meni pisteellä ohi Gnistanista ja pudotti oulunkyläläiset eurocup-paikalta.

Tilanne on osin seurausta kasvun rajoista. Materiaali ei kestä poissaoloja.

Gnistanin on pystyttävä kehittämään ja myymään pelaajia vahvistaakseen talouttaan.

Gnistanin riski voi olla se, että seura tyytyy toimintatapoihin, jotka eivät enää riitä seuraavan kehitysaskeleen ottamiseen.

Seura on jo osoittanut pystyvänsä rakentamaan eurocup-paikasta taistelevan joukkueen.

Jos Gnistan haluaa ylittää seuraavan kasvukattonsa, sen on uskallettava tehdä jotakin toisin kuin kilpailijansa.