Kokoomus uhkaa jäädä vaaleissa sivuosaan

Kokoomuksessa saatiin keskiviikkoaamuna huokaista helpotuksesta. Puolue säilytti tuoreessa HS-gallupissa paikkansa toiseksi suurimpana puolueena, vaikka kannatus olikin laskenut entisestään.

Kaikkien muistissa oli Ylen aiemmin tässä kuussa julkaisema puoluekannatusmittaus, jossa perussuomalaiset oli noussut kokoomuksen ohi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Ylen mittaus pelästytti kokoomuksen pahanpäiväisesti. Sen jälkeen kokoomus on ollut aiempaa valmiimpi julkisiin riitoihin perussuomalaisten kanssa, mikä näkyi jo yhteenotossa hallituksen bensapaketista. Sen yhteydessä kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma julisti, ettei kokoomus enää ”käännä toista poskea” perussuomalaisten mätkiessä sitä.

HS-gallupissa muutokset olivat pienempiä. Ykkösenä oli edelleen Sdp 23,3 prosentin kannatuksella, kakkosena kokoomus 16,2 prosentilla ja kolmantena perussuomalaiset 15,3 prosentilla. Keskustan kannatus oli 13,8 prosenttia, vasemmistoliiton 11,6, vihreiden 8,6 ja Rkp:n 4,0.

Pieni torjuntavoitto HS-gallupissa ei kuitenkaan muuta isoa kuvaa kokoomuksen kannalta. Myös HS-gallupissa trendi on selvä: kokoomuksen kannatus sulaa, perussuomalaisten kasvaa. Eroa on enää alle prosenttiyksikkö.

Tällä viikolla tulivat julki myös puolueiden yhdessä tilaaman Puoluebarometrin salaisen osan tulokset. Niiden mukaan kokoomuksen imago on romahtanut. Suomen Yrittäjien kyselytutkimus puolestaan kertoi, että perussuomalaisten kannatus on kasvanut pienten ja keskisuurten yrittäjien parissa ja että perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on yrittäjien suosikki seuraavaksi pääministeriksi.

Tällä viikolla julkaistiin myös syyskuun työttömyysluvut, jotka kääntyivät huonomaan suuntaan. Vaikka yhden kuukauden luvuista ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, käynnistynyt talouskasvu ei näytä ehtivän näkyä monien suomalaisten arjessa ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Vielä kesällä kokoomuksessa uskottiin, että talouskasvu kääntäisi kannatuksen kasvuun.

Sen sijaan kokoomus vuotaa kannattajia kahteen suuntaan.

Vaikka politiikan ammattilaiset pohtivat mielellään kokoomukseen ja erityisesti pääministeri Petteri Orpoon (kok) osuneiden Valmet Automotiven pelastuspaketin ja Garden Helsinki -hankkeen vaikutusta tai hallituskumppani perussuomalaisten vaikutusta kokoomuksen kannatukseen, aiemmin kokoomusta kannattaneissa on myös niitä, joita häiritsevät kokoomuksen hallituksessa tekemät päätökset. Koska Suomessa ei ole nyt liberaaleille kaupunkilaisille puoluetta, näitä sosiaaliliberaaleja kokoomuslaisia siirtyy demareihin.

Eduskuntavaaleihin on puoli vuotta.

Oikealla kokoomuksen kannattajia siirtyy perussuomalaisten taa. Joukossa on konservatiiveja, mutta myös sellaisia talouskurin kannattajia, joita perussuomalaisten muut linjaukset eivät häiritse. Perussuomalaisten kannatuskasvun pääsyy näyttää kuitenkin olevan se, että puolue puhuu taas aiempaa enemmän maahanmuutosta. Tällä taktiikalla se on houkutellut vanhoja kannattajiaan takaisin.

Eduskuntavaaleihin on puoli vuotta. Kampanjointi on jo vauhdissa. Sekä Sdp että perussuomalaiset yrittävät asemoida itsensä vaalien päävaihtoehdoiksi. Kokoomukselle jäisi keinoksi murtautua keskiöön turvallisuuspolitiikan korostaminen.

Kokoomuksen kohdalla kyse ei kuitenkaan ole välttämättä vain yksistä vaaleista. Sitä mukaa kuin sosiaaliliberaaleja lähtee, puolue muuttuu oikeistolaisemmaksi. Sen maahanmuuttolinjaukset esimerkiksi lähestyvät jo perussuomalaisia. Kokoomus voi kuitenkin joutua huomaamaan saman kuin vihreät vasemmalla: aitoa alkuperäistä vaihtoehtoa vastaan on vaikea kilpailla.