Kokoomus | Kokoomuksella on kolme ongelmaa: kannatus, imago ja osaaminen

Kokoomus on selkeästi Suomen johtava talouspuolue. Näin julisti kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla. ”Se osaaminen, joka meiltä löytyy – luotan ja tiedän sen vahvuuden”, Orpo sanoi.

Ja näinhän se on. Kokoomuksella on maine talousosaajana. Tuo maine on kuitenkin saanut viime aikoina kolhuja, minkä vuoksi toimittaja puolueen talousosaamisen tasosta haastattelutunnilla kysyikin.

Orpon hallitus on jäänyt rutkasti itse itselleen asettamista tavoitteista. Aloittaessaan vuonna 2023 hallitus lupasi, että tällä vaalikaudella työllisten määrä kasvaa hallituksen päätösten ansiosta 100 000 henkilöllä.

Työttömyys on kuitenkin Suomessa kasvanut, ja itse asiassa Suomen työttömyysaste on tällä hetkellä EU:n korkein.

Orpon hallitus ei ole myöskään onnistunut lupauksistaan huolimatta taittamaan julkisen talouden velkaantumista. Suomi ottaa tänä vuonna yli 13 miljardia euroa lisää velkaa.

Orpo on kuitenkin oikeassa siinä, että kokoomus on edelleen Suomen johtava talouspuolue. Näin kertoo ainakin Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan lauantaina julkaisema syksyn 2026 arvo- ja asennetutkimus.

Tutkimuksessa kysyttiin suomalaisilta, miten eri asioiden tulisi painottua seuraavan hallituksen toiminnassa verrattuna aiempaan politiikkaan. Tämän jälkeen kysyttiin, minkä puolueen suomalaiset uskovat edistävän kutakin asiaa ponnekkaimmin.

Kokoomus oli kyselyn useimmissa talousteemoissa ykkönen. Sen vahvuusalueita olivat markkinaehtoisuus ja kilpailu, verotus, talouskasvu, julkisten menojen hillitseminen, velkaantumisen pysäyttäminen ja työmarkkinoiden joustavuus.

Siitä huolimatta kokoomuksella on syytä olla huolissaan.

Kansalaisten näkemys kokoomuksen kyvystä edistää näitä talousteemoja on nimittäin viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Vuonna 2023 yli 50 prosenttia kansalaisista arvioi kokoomuksen pystyvän puolueista ponnekkaimmin pysäyttämään valtion velkaantumista. Nyt tähän uskoo enää 30 prosenttia.

Liki yhtä suuri pudotus oli uskossa kokoomuksen kykyyn vauhdittaa talouskasvua. Kolme vuotta sitten 60 prosenttia näki kokoomuksen parhaana talouskasvun vauhdittajana, tämän syksyn kyselyssä enää 42 prosenttia.

Työllisyyden edistäjänä kokoomuksen tulos oli heikentynyt niin paljon, että Sdp on ajanut sen ohi. Evan kyselyn mukaan selvästi suurempi määrä suomalaisia luottaa demarien ajavan työllisyysasioita ponnekkaammin kuin kokoomus.

Tämä lienee jonkinmoinen järkytys kokoomuslaisille.

Hallituksilla on tapana aina luvata noin 100 000 työllistä.

Syksyn mittaan on kirjoitettu paljon kokoomuksen ongelmista. Puolueella on nimittäin eräänlainen kolmoisongelma – eli kannatus, imago ja nyt myös luottamus puolueen osaamiseen ovat heikentyneet.

Ylen viimeisimmässä kannatuskyselyssä perussuomalaiset oli kokoomuksen edellä, ja kokoomuksen kannatus oli laskenut alimmalle tasolleen yli 30 vuoteen.

Imago-ongelmasta kertoo tuorein puoluebarometri, jossa kokoomuksen kokonaisimago laski heikoimmaksi kuudesta suurimmasta puolueesta. Kokoomuksen tulokset heikkenivät kaikissa kategorioissa. Peräti 54 prosenttia vastaajista kertoi luottamuksensa kokoomukseen heikentyneen.

Evan kysely kertoo puolestaan siitä, että kokoomuksen vanha maine talouden kykypuolueena ei kanna entiseen tapaan.

Ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja keskeiseksi vaaliteemaksi nousi talous ja velkaantumisen taittaminen. Petteri Orpo rienasi vaalikeskusteluissa Sanna Marinin (sd) hallituksen leväperäistä talouspolitiikkaa, mikä siivitti kokoomuksen suurimmaksi puolueeksi.

Myös ensi kevään vaaleissa talous on keskeinen teema.

Orpo saa kuunnella tenteissä, miten oppositio kovistelee kokoomusvetoista hallitusta epäonnistuneesta työllisyyspolitiikasta.

Orpo selitteli heikkoa työllisyyskehitystä sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla Ukrainan sodalla ja Donald Trumpin tempoilevalla kauppapolitiikalla. Ja tottahan se on. Ulkoisten šokkien vuoksi Suomen talous on saanut taaplata melkoiseen ylämäkeen.

Orpon hallitus lupasi tällä vaalikaudella 100 000 päätösperäistä työllistä. Näin ei ole käynyt.

Tosin valtiovarainministeriön laskelmien mukaan hallituksen työllisyys- ja kasvutoimien pitkän aikavälin rakenteellinen vaikutus on 105 000 uutta työllistä. Se on kuitenkin laskennallinen arvio toimien vaikutuksesta pidemmällä aikavälillä, ei vain tällä vaalikaudella.

Näihin teoreettisiin työpaikkoihin vetoaminen vaalitentissä kuulostaa lähinnä epätoivoiselta selittelyltä.

Jostain syystä Suomessa hallituksilla on tapana aina aloittaessaan luvata satatuhatta uutta työllistä. Sanamuodot ovat vähän vaihdelleet, mutta kutakuinkin saman noin 100 000 työllisen tavoitteen asettivat Matti Vanhasen (kesk) hallitukset.

Jyrki Kataisen (kok) hallitus tavoitteli 72 prosentin työllisyysastetta, joka edellytti noin 110 000 lisätyöllistä. Juha Sipilän hallituksella oli tavoitteena sama 72 prosenttia ja 110 000 lisätyöllistä.

Antti Rinteen ja Sanna Marinin demarijohtoisen hallituksen tavoite oli 75 prosentin työllisyysaste, joka tarkoitti silloin noin 60 000:ta lisätyöllistä.

Osa 2000-luvun hallituksista on päässyt tavoitteeseen, osa ei. Onnistumisessa on kuitenkin ollut ratkaisevaa kulloinenkin suhdannetilanne.

Suomen ”selkeästi johtavan talouspuolueen” kannattaisi ehkä jatkossa olla antamatta lupauksia, joihin sen mahdollisuudet vaikuttaa itse ovat rajalliset.