Kokoomuksen vaikuttajat avautuvat puolueen kannatusromahduksesta: ”Mitä syitä jää äänestää meitä?”

Pitkään vaikutti kuin kokoomus olisi hallituksen Teflon-pannu: sen pintaan ei näyttänyt tarttuvan mikään.

Puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja pääministeripuolueen kannatus on kuitenkin romahtanut historiallisen alas.

Ylen lokakuun lopulla kokoomusaktiiveille tekemään kyselyyn vastanneet mainitsevat kannatusalhon syiksi vastuunkannon vaikeista päätöksistä, epäonnistuneen viestinnän ja perussuomalaisten mielistelyn.

Vastauksista piirtyy kuva puolueen sisäisten jakolinjojen syvenemisestä.

Kysely tehtiin tilanteessa, jossa kokoomus oli pudonnut Ylen kannatusmittauksessa perussuomalaisten taakse. Ylen tuoreimmassa viime viikolla julkaistussa mittauksessa kokoomuksen kannatus laski jo matalimmalle tasolleen yli 30 vuoteen.

Jutussa käytetyt sitaatit ovat poimintoja Ylen kyselyyn annetuista avovastauksista. Vastauksia käsitellään tässä jutussa anonyymisti, sillä esimerkiksi johdon kritisoiminen voisi aiheuttaa puolueen toiminnassa oleville henkilöille ongelmia.

Vastaajien henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.

”Muut vie ja kokoomus vikisee”

Ylen kyselyyn vastanneista moni katsoo kokoomuksen maksavan nyt hintaa vastuunkannosta vaikeina aikoina.

Vastaajat kritisoivat mediaa hallituksen onnistumisten ohittamisesta, mutta muitakin syitä tilanteelle löydetään.

– Kokoomuksen suurin ongelma on, että olemme puhuneet paljon siitä, mistä pitää säästää, mutta liian vähän siitä, minkä puolesta taistelemme. Talousvastuu on välttämätöntä, mutta pelkällä leikkauslistalla ei voiteta ihmisten luottamusta, eräs vastaaja tiivistää.

– Viestinnän olisi pitänyt olla puolueelta huomattavasti parempaa. Siinä on menty metsään kunnolla. Hallitusvastuu ja liika varovaisuus ulostuloissa on antanut kuvan, että muut vie ja kokoomus vikisee, toinen sanoo.

Kolmannen vastaajan mielestä kokoomuksen pitäisi luopua ajattelutavasta, jonka mukaan pääministeripuolueen on siedettävä hallituskumppaneiltaan lähes mitä tahansa hallituksen koossa pitämiseksi.

PS otti kunnian hallituksen hankkeista

Medialle lokakuussa vuodetun puolueiden imagotutkimuksen mukaan myös mielikuva kokoomuksesta on romahtanut: puoluetta pidettiin ylimielisenä ja enemmistö katsoi luottamuksensa sitä kohtaan heikentyneen.

Moni vastaaja katsoo perussuomalaisten onnistuneen kokoomusta paremmin julkisuuden hallinnassa.

Puolue on onnistunut ottamaan kunnian monista hallituksen hankkeista – kokoomuslaisten mukaan osin myös niistä, joita se hallitusohjelmaneuvotteluissa vastusti.

Osa katsoo, että kokoomuksen tulisi ottaa mallia perussuomalaisista ja puhua rohkeammin. Toiset taas kokevat kokoomuksen oman viestin ja saavutusten hautautuneen ”öyhötyksen” alle.

Moni vastaaja kuitenkin painottaa, että puolueen täytyy pitää kiinni omasta linjastaan eikä vilkuilla liikaa, mitä muut tekevät.

Osan mielestä kurssin korjaaminen suuntaan tai toiseen olisi ratkaisevan tärkeää tilanteen korjaamiseksi. Puolueen jakautuminen näkyy vastauksissa.

– Puolue on nykyään liian liberaali, perusporvarit kunniaan.

– PS:n kanssa tehty yhteistyö ja kaiketi puolueen enemmistön tahtokin on vienyt kokoomusta näissä muissa asioissa suuntaan, josta moni ei pidä. Ympäristö, sivistys, ihmisoikeudet. Jos muissa asioissa peesataan perussuomalaisia ja taloudessa he ovat tulleet linjoillemme, mitä syitä jää äänestää meitä?

Vastaajista löytyy niitäkin, jotka pitävät puolueen johtoa syypäänä siihen, että mittaukset sukeltavat.

Osa olisi toivonut puheenjohtaja Orpolta tiukempaa puuttumista hallituskumppaneiden ”sooloiluun”. Hallituskautta ovat sävyttäneet muun muassa perussuomalaisten rasistisiin ulostuloihin liittyvät kuohunnat ja niiden jälkeiset pelisääntökeskustelut.

Jotkut vastaajat katsovat tilanteen korjautuvan vain puheenjohtajaa vaihtamalla.

– [Pitäisi] lopettaa suhmurointi ja valehtelu ja tehdä peruspolitiikkaa. Puoluejohtaja Orpo pitäisi vaihtaa [varapuheenjohtaja Antti] Häkkäseen tai [varapuheenjohtaja Karoliina] Partaseen.

Orpolle pyyhkeitä selittelystä

Kannatuksen raju romahdus laittaa lisää kierroksia jo pitkään puolueen sisällä kuplineeseen keskusteluun istuvan puheenjohtajan jatkosta.

Kesällä ilman vastaehdokkaita kaksivuotiselle jatkokaudelle valittu Orpo on johtanut kokoomusta jo kymmenen vuotta.

Puolueväki kuvaa Orpon onnistuneen puheenjohtajana pääasiassa hyvin, haastavasta taloustilanteesta ja maailmanpolitiikan myrskyistä huolimatta.

Kritiikkiä Orpo saa esimerkiksi viime kesänä kärjistyneen Helsingin Garden-tapauksen hoidosta ja julkisuuden huonosta hallinnasta.

Sittemmin Gardenin tukipäätös peruttiin, mutta asia ei ole vielä loppuunkäsitelty. Oikeuskanslerin selvitys molemmista tapauksista on yhä kesken.

Osa vastaajista kritisoi Orpoa turhien virheiden tekemisestä, jämäkkyyden puutteesta ja epävarmojen lausuntojen antamisesta. Hän on myös joutunut liian usein selittelemään tekemisiään.

– Valitettavasti puheenjohtajamme antaa useimmiten kasvot koko puolueelle ja hieman ylimielinen lausuntojen antaminen heijastuu koko puolueeseen. Asioiden salailu ei auta asiaa, vaan asioista pitää kertoa aidon rehellisesti.

Hallitusyhteistyö on ”syönyt kokoomuksen sielua”

Kokoomus on saanut perussuomalaisten kanssa läpi monia tavoitteita, jotka eivät todennäköisesti olisi toteutuneet minkään muun hallituspohjan kanssa. Kaikille kokoomuslaisille kyse ei ole rakkausliitosta.

Enemmistö vastaajista arvioi kokoomuksen onnistuneen hallitusyhteistyössä hyvin.

Saavutuksiksi nimetään esimerkiksi lähes kaikkien puolueiden sitoutuminen ylivaalikautiseen velkajarruun ja ”historian kokoomuslaisimman” hallitusohjelman läpivienti.

– Paljon oikeita asioita on viety läpi. Ottaen huomioon hallituskumppanit, jopa ennakoitua paremmin. Tiedotus ja tehtyjen toimien ottaminen ”omiin nimiin” on epäonnistunut, sen on vienyt persut.

Kokoomus on perinteisesti ollut talouspolitiikan yhdistämä yleispuolue, jonka katon alle mahtuvat niin liberaalit kuin konservatiivit.

Osa vastaajista kuitenkin katsoo, ettei hallituskauden jälkeen enää tunnista puoluetta omakseen.

– Hallituskauden aikana saavutetun hyvän politiikan vastapainona on ollut perussuomalaisten normalisoima rasismi ja populismi. Yhteistyö tämän ”hirviön” kanssa on syönyt kokoomuksen sielua ja hämärtänyt puolueen omaa arvopohjaa.

Kokoomukseen tyytymättömille oikeistoliberaaleille puoluekentältä ei näytä löytyvän juurikaan vaihtoehtoja.

Ylen tuoreimman kannatusmittauksen mukaan suuri osa kokoomusta aiemmin äänestäneistä on siirtynyt niin sanotusti katsomoon eli he eivät tiedä, ketä äänestäisivät.

”Korkea aika astua askel oikealle”

Orpon hallitusta on kuvattu sotien jälkeisen ajan oikeistolaisimmaksi. Siinä missä perussuomalaisista on hallitusyhteistyön myötä kuoriutunut tiukan talouskurin puolue, yhteistyö on muovannut myös kokoomusta.

Lähes 40 prosenttia vastaajista katsoo, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa on vienyt kokoomuksen politiikkaa väärään suuntaan. Moni kuvaa yhteistyön saaneen kokoomuksen lipsumaan arvoistaan.

– Ympäristöasiat, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja sivistyksestä huolehtiminen ovat jääneet paitsioon ja monet uusimmat linjaukset ovat jyrkässä ristiriidassa omien arvojeni kanssa.

Lähes puolet vastaajista pitää silti puolueen suuntaa täysin oikeana. Perussuomalaisten tulo ”kokoomuksen tontille” on kentän mukaan pakottanut kokoomuksen ottamaan terävämmin kantaa vaikeisiinkin asioihin.

Erään vastaajan mukaan maahanmuuttopolitiikkaan on tullut järkeä ja ”silmät on avattu täysin avoimien rajojen ongelmille”.

– [Sanna] Marinin (sd.) katastrofaalisen ”Kaikkea wokesti kaikille ja kaiken aikaa” -hallituksen jälkeen on ollutkin jo korkea aika astua muutama askel oikealle ja tehdä sellaisia toimia, jotka ovat parhaaksi isänmaalle. Perussuomalaiset ovat rohkaisseet kokoomusta tässä.

Monen vastaajan mukaan kuluvan hallituskauden myötä on käynyt selväksi, että aika on ajanut sinipunan eli kokoomuksen ja SDP:n yhteistyön ohi.

– Talouspoliittisesti yhteistyö perussuomalaisten kanssa on ollut tärkeää. Sinipunan ajat ovat ohi, SDP on liian kaukana vasemmalla.

Ei ”vassareiden unelmahötölle”

Yle pyysi vastaajia nimeämään kolme suosikkia ja inhokkia kokoomuksen tuleviksi hallituskumppaneiksi. Selkeäksi suosikiksi nousi keskusta.

Edellisen kerran kokoomus ja keskusta löivät hynttyyt yhteen poikkeuksellisen epäsuositussa Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa vuosina 2015–2019.

Moni vastaaja katsoo, että vaikeat ajat vaativat mahdollisimman laajan hallituspohjan. Keskusta taas mahtuisi samaan hallitukseen niin SDP:n kuin perussuomalaisten kanssa.

Toiseksi suosituin hallituskumppani olisi perussuomalaiset. Moni vastaaja pitää oikeistovallan jatkamista ainoana keinona jatkaa kuluvalla hallituskaudella aloitettua työtä.

– Järkeviä kansalliskonservatiivisia puolueita. Ei vassareiden unelmahöttöä, yksi vastaaja perusteli perussuomalaisten, keskustan ja kristillisdemokraattien valintaa.

Yhteistyön jatkaminen perussuomalaisten kanssa ei kuitenkaan saa kokoomuksen kentältä varauksetonta tukea. Puolue oli neljännellä sijalla myös ei-toivotuimmissa hallituskumppaneissa.

– Puolue on läpikotaisin populistinen ja osoittanut mielestäni huomattavaa osaamattomuutta. Perussuomalaiset ovat myös kaukana perinteisestä oikeistopuolueesta, mikä tekee niiden poliittisesta linjasta vaikeasti ennustettavan, eräs vastaaja perustelee.

Kannatusmittauksia johtava SDP ylsi neljännelle sijalle mieluisimpana hallituskumppanina.

– Mielestäni sinipuna edistäisi tärkeintä: Ihmisten pitäisi saada hyötyä omasta työstään, yrittämisestään ja vastuunkannostaan. Samalla yhteiskunnan pitäisi huolehtia niistä, jotka eivät pysty itse turvaamaan toimeentuloaan: erityisesti lapsista ja nuorista, suosikeikseen SDP:n ja RKP:n nimennyt vastaaja perustelee.

SDP kuitenkin löytyy myös ei-toivotuimpien hallituskumppaneiden kärkikolmikosta, heti vasemmistoliiton ja vihreiden jälkeen.